Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ki, mikäli kaikkiin tapauksiin sovelletaan optimistisesti tätä ihannetta. Kurki-Suonion<br />
mukaan väkivalta on yksi elementti, joka kyseenalaistaa ideaalin toimivuutta todellisuudessa.<br />
Erityisen ongelmalliseen vanhemmuuteen ja lastensuojeluun liittyviä sosiaalisen ja<br />
oikeudellisen suhteita on tutkinut Johanna Korpinen (2008, 60–65, 107–138), joka analysoi<br />
hallinto-oikeuksissa käytyjen huostaanotto-oikeudenkäyntien suullisia käsittelyitä.<br />
Korpinen tarkasteli suullisia käsittelyitä institutionaalisina vuorovaikutustilanteina, jotka<br />
heijastavat yhteiskunnassa vallitsevia käsityksiä riittävästä vanhemmuudesta ja hyvästä<br />
lapsuudesta. Erityisesti tutkija oli kiinnostunut, millaista asiantuntijuutta eri osapuolet<br />
tuottavat oikeuden istunnoissa, mitä tietoa lastensuojelutapauksista tuodaan esiin<br />
ja miten tietoa käytetään suullisissa käsittelyissä. Korpinen havaitsi, että sosiaalityöntekijöiden<br />
vanhemmuuspuhe oli hallinto-oikeuksissa ongelmakeskeistä ja äiteihin keskittyvää.<br />
Korpisen sanoin isät jätettiin ”rauhaan viranomaisten ongelmasuuntautuneelta<br />
katseelta”. Osin tämä johtui siitä, että äidit olivat lasten pääasiallisia huoltajia ja monen<br />
lapsen isä oli kadonnut lasten elämästä. Osa isistä osallistui kuitenkin hyvin aktiivisesti<br />
oikeudenkäynteihin, mutta heitäkin koskeva kerronta jäi käsittelyissä niukaksi. Lisäksi<br />
Korpinen kertoo vanhemmuuspuheen analyysissään, että väkivalta nostettiin esiin joissakin<br />
tapauksissa erityisesti äitien vanhemmuutta arvioitaessa. Tällöin oli kyse joko äidistä<br />
väkivallan uhrina tai äidin väkivallasta lapsia tai miestä kohtaan. Väkivallan käsittely<br />
suullisissa käsittelyissä jäi kuitenkin pintapuoliseksi. Tapausten asiakirjoissa oli väkivallasta<br />
enemmän kuvausta kuin mitä oikeuden istunnoissa sitten avattiin. Lastensuojelukontekstista<br />
ja huoli- ja ongelmapuheen korostumisesta huolimatta väkivaltaan ei<br />
systemaattisesti syvennytty.<br />
Oikeussosiologinen tutkimusote on edellä kirjoittamani perusteella siis sopiva tuki<br />
tutkimukselleni. Oikeussosiologia ensinnäkin perustelee hyvin sen, että oikeutta voidaan<br />
tutkia muiltakin tieteenaloilta käsin kuin oikeustieteestä. Se tekee näkyväksi myös, miten<br />
monin tavoin lainsäädäntö ja oikeudelliset käytännöt ovat sidoksissa muuhun yhteiskuntaan.<br />
Tutkijalle, joka on kiinnostunut väkivallan ja vanhemmuuden yhteiskunnallisista<br />
määrittelyistä, se tarjoaa tutkimustietoa ja teoreettisia selityksiä siitä, millaisin<br />
vaikuttimin, asentein ja ymmärryksin väkivallan ja vanhemmuuden yhteyttä oikeuden<br />
piirissä tulkitaan.<br />
Kriittinen perhetutkimus tutkii nimensä mukaisesti perhettä käsitteenä ja ilmiönä.<br />
Kriittiseksi sen tekee perheen käsitettävä avaava ja purkava ote. Kun oikeussosiologiassa<br />
ollaan kiinnostuneita siitä, miten oikeutta tuotetaan yhteiskunnallisesti, kriittisessä<br />
perhetutkimuksessa puhutaan esimerkiksi perheen yhteiskunnallisesta rakentumisesta,<br />
51
Change language