Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

yhteiskuntatieteilijälle, koska nähtävissä on selvästi, että perustelut sisältävät runsaasti
erilaisia normatiivisia käsityksiä hyvän perhe-elämän takeista. Vaikka perusteluteemojen
erittely houkuttaakin kiinnostavuudessaan jatkamaan huoltoriitojen perusteluiden
analysoimista laajempana kokonaisuutena, rajaan analyysini juuri fyysisen väkivallan
teemaan tutkimustehtäväni mukaisesti. (Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön arviointia
tarkastelen luvussa yhdeksän.) Väkivaltakysymykset voivat limittyä useampaankin kohtaan
listassa. Kaikissa tutkimusaineiston tapauksissa on jossain vaiheessa huoltoriitaprosessia
tuotu esille mainintoja ja kuvauksia perhesuhteissa tapahtuneesta väkivallasta (tai
lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä), mutta se ei useinkaan ole perustelujen keskiössä.
Tavallista on, että jos väkivaltaa arvioidaan, se sijoittuu yhtenä teemana näiden muiden
lapsen etuun ja hyvään perhe-elämään nivottujen kysymysten keskelle.
7.4 Väkivaltakannanottojen esiintyminen perusteluissa
Huoltoriitojen perusteluissa käsitellään monia asioita vanhemmuudesta ja lasten elämästä.
Tehtyyn tuomioistuimen ratkaisuun voi vaikuttaa useakin seikka, ja perustelut ovat
aina tapauskohtaisia ja niiden sisältö vaihtelee paljon. Perusteluissa käsiteltyjen teemojen
moninaisuus ja tapauskohtaisuus muodostavat väkivaltakannanottojen kontekstin
tutkimusaineistossa.
Kun olin kerännyt aineiston ja kävin sitä ensimmäisiä kertoja systemaattisesti läpi,
merkitsin tapauksista ylös sen, ottaako tuomioistuin suoraan kantaa väkivaltaan vai ei.
Kysymys suorista väkivaltakannanotoista on sellainen, että olen siihen joutunut useasti
palaamaan ja miettimään, millainen on suora kannanotto väkivaltaan, mikä on epäsuoraa
pohdintaa väkivallasta ja milloin väkivalta ohitetaan perusteluissa kokonaan. Käytettäessä
sellaisia sanoja kuten ”väkivalta” ja ”pahoinpitely” mitään tulkinnanvaraa ei tietenkään
ole, mutta perustelutekstien ilmaisut ovat usein tätä monimuotoisempia. Aineistossa
on erilaisia kiertoilmauksia väkivallalle. Kirjoitetaan esimerkiksi aggressiivisuudesta
ja uhkaavuudesta. Nämä termit eivät itsestään selvästi merkitse väkivaltaa, mutta
useimmiten ne on siksi helppo tulkita. Samoin luen väkivaltaa esiin joistakin sellaisista
perusteluteksteistä, joissa pohditaan pelkoja, riskejä ja turvallisuutta ilman, että suoraa
viittausta fyysiseen vahingoittamiseen käytettäisiin.
Perusteluteksteissä referoidaan aina henkilötodistelua ja kirjallista todistelua, joissa
väkivaltakuvaukset ovat usein läsnä yhtenä teemana muiden joukossa. Jos en väkivaltanäytön
esittelyn lisäksi ole kuitenkaan löytänyt varsinaista tuomarin kantaa noihin todis-
118