Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

todistamaan väkivallan jatkumisesta. Asiaan vaikuttaa muuan muassa se, että lapset eivät
muista, milloin väkivaltaa olisi viimeksi ollut. Seuraava lainaus on täytäntöönpanoratkaisusta,
jossa isä on määrätty maksamaan uhkasakko ja toinen lapsista (toinen on jo
äidin luona) on määrätty noudettavaksi isän luota viranomaisten avustuksella isän pidettyä
lasta luonaan vastoin aiemmin määrättyä asumisratkaisua.
”Mitä tulee väitettyyn lapsen ruumiilliseen kurittamiseen, käräjäoikeus toteaa, että syyttäjän
syyteharkinnassa tekemää ratkaisua ei voida pitää näyttönä siitä, että (äiti), joka
on oikeudessa todistelutarkoituksessa kuultuna kiistänyt väitteet, olisi kurittanut (toista
lasta) ruumiillisesti syksyn 2000 jälkeen. Käräjäoikeus huomauttaa, että syyttäjällä on
harkinnan pohjana ollut suurelta osalta sama asiakirja-aineisto kuin lapsen huoltoa,
asumista ja tapaamisoikeutta käsitelleillä tuomioistuimilla. Käräjäoikeus katsoo jääneen
näyttämättä, että olosuhteet olisivat muuttuneet siten, että täytäntöönpano olisi
selvästi lapsen edun vastaista.”
(Tapaus 20, käräjäoikeuden perustelut
Isä on kyseisessä oikeudenkäynnissä vedonnut siihen, että syyttäjä on nostanut äitiä
vastaan syytteen lasten pahoinpitelemisestä (äiti sai myöhemmin tuomion lievästä pahoinpitelystä),
mikä isän mukaan on merkki olosuhteiden oleellisesta muuttumisesta.
Muuttuneisiin olosuhteisiin isä vetoaa siksi, että lapsenhuoltolaissa annetaan mahdollisuus
muuttaa aiemmin tehtyjä päätöksiä, jos olosuhteet aiemman oikeudenkäynnin jälkeen
ovat muuttuneet (LHL 12 §). Täytäntöönpano-oikeudenkäynnissä tuomioistuin on
kuitenkin ottanut sen kannan, että syytteen nostaminen ei sinänsä merkitse muutosta lasten
olosuhteissa, koska näyttöä ei edelleenkään ole väkivallan jatkumisesta.
7.8.3 Väkivalta on vanhempien parisuhdeasia
Toisinaan tuomarit kirjoittavat väkivallasta, että kyseessä on vanhempien parisuhdeasia,
jolla ei ole merkitystä päätettäessä lasten huollosta tai asumisesta. Näin ilmaistaan kuudessa
perustelutekstissä, joissa selitystapaa käytetään joko huolto- tai asumisratkaisua
pohdittaessa. Osassa sanotaan aivan suoraan, että tapahtuneella väkivallalla ei ole merkitystä,
koska kyse on aikuisten ihmisten suhteista. Toisissa asia ilmaistaan hieman epäsuoremmin.
Tällä selitystavalla on yhteys perusteluihin, joissa todetaan, että väkivalta ei
ole kohdistunut lapseen: kolmessa perustelutekstissä käytetään näitä molempia selitys-
153