Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

huolto – edellyttäen että toinen osapuoli on sitä hakenut. Joukossa on tapauksia, joissa
erimielisyyttä on vain tapaamisoikeudesta eikä huollon muodosta kiistellä ollenkaan.
Sen lisäksi, että oikeudessa kiistellään tapaamisoikeuden toteuttamisen ehdoista,
joskus vaaditaan myös tapaamisoikeuden poistamista kokonaan. Näin on tehty viidessä
tapauksessa, joissa kaikissa vaaditaan tapaamisoikeuden poistamista isän ollessa etävanhempi.
Kolmessa tapauksessa tuomioistuin päätyi olemaan vahvistamatta tapaamisoikeutta
lainkaan.
Lasten noutamisesta ja palauttamisesta on annettu erityisiä määräyksiä seitsemässä
tapauksessa. Kuudessa määrättiin tarkkaan se paikka, jossa lasten hakeminen ja palauttaminen
tapahtuu. Näitä paikkoja ovat muun muassa päiväkoti, ensi- ja turvakoti ja isoäidin
koti. Kahdessa tapauksessa tämä oli tarkoitettu väliaikaiseksi vaiheeksi. Yhdessä
ratkaisussa määrättiin, että ulkopuolinen henkilö hoitaa lapsen kuljetukset.
6.5 Huollon, asumisen ja tapaamisoikeuden täytäntöönpano
Täytäntöönpanoasiasta on oikeudessa kyse silloin, kun lapsen huollosta, asumisesta tai
tapaamisoikeudesta on jo aiemmin sovittu tai hankittu oikeuden päätös, mutta tätä aiempaa
sopimusta tai päätöstä ei ole noudatettu. Noudattamatta jättäminen on käytännössä
sitä, että tapaamiset eivät toteudu tai toinen vanhemmista pitää lasta luvatta luonaan
asumassa. Tällaisessa tilanteessa toinen vanhemmista voi oikeusteitse hakea tehdyn sopimuksen
tai oikeuden päätöksen panemista täytäntöön. (Jaakkola 2002, 879–880.)
Kun tuomioistuimesta haetaan aiemman jo olemassa olevan sopimuksen tai päätöksen
täytäntöönpanoa, keskeinen käytettävissä oleva voimakeino on uhkasakko. Uhkasakko
merkitsee sitä, että täytäntöönpanon estävän vanhemman on maksettava tietty rahasumma,
mikäli hän edelleen estää ko. sopimuksen tai päätöksen toteutumisen. Mikäli
tuomioistuin päätyy täytäntöönpanoriidan ratkaisussaan siihen, ettei tällä toisella vanhemmalla
ole hyväksyttyä syytä estää täytäntöönpanoa, asetetaan uhkasakko. Se tarkoittaa
nimensä mukaisesti vasta sakon uhkaa eli ko. summaa ei heti määrätä maksettavaksi.
Mikäli tilanne jatkuu uhkasakon asettamisen jälkeen samanlaisena kuin ennenkin – lasta
ei esimerkiksi luovuteta tapaamisiin – toinen vanhemmista voi hakea tuomioistuimelta
uhkasakon määräämistä maksettavaksi. Tuomioistuimilla on käytössään myös se vaihtoehto,
että lapsi määrätään noudettavaksi viranomaisten avustuksella. (mt., 896–900.)
Aineistossa on viisi asumisen ja huollon täytäntöönpanoa koskevaa tuomioistuimen
ratkaisua, jotka kaikki ovat tapauksista, joissa isä syyttää äitiä väkivaltaisuudesta. Niissä
98