Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

eri tekijän kautta. Ensiksi kysyn, miten väitetyn väkivallan tekijän sukupuoli vaikuttaa
kannanottojen esiintymiseen. Toiseksi erittelen, vaikuttaako väkivallan uhri asiaan eli
otetaanko lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan enemmän kantaa kuin parisuhdeväkivaltaan.
Selvitän myös, miten väkivallasta oleva näyttö vaikuttaa väkivaltakannanottojen määrään.
Sen jälkeen tarkastelen, eroaako täytäntöönpanotapauksissa väkivaltakannanottoja
sisältävien perustelutekstien määrä siitä, miten perusteluteksteissä keskimäärin otetaan
väkivaltaan kantaa. Viimeiseksi katson, otetaanko hovioikeuden ratkaisujen perusteluteksteissä
väkivaltaan harvemmin vai useammin kantaa kuin käräjäoikeuksien perusteluteksteissä.
Aineistossani on yhteensä 139 analysoitavaa perustelutekstiä tapauksista, joissa
kaikissa on esitetty väitteitä fyysisestä väkivallasta. 21 Huolellisen lukemisen ja määrittelyjen
jälkeen päädyin siihen, että 68:ssä eli noin puolessa perusteluteksteistä kirjoitetaan
sillä tapaa, että niistä voi lukea jonkinlaisen kannanoton väkivaltaan. Tavallista siis on,
että tuomioistuimet eivät ilmaise omaa näkemystään väkivaltaväitteistä.
Koska tutkimukseni yhtenä tavoitteena on verrata äitien ja isien väitetyn väkivaltaisuuden
saamaa käsittelyä, asetin aineistolle kysymyksen, onko väkivaltakannanottojen
määrissä eroja sen mukaan, kenen sanotaan syyllistyneen väkivaltaan. Kävin läpi tapauksia
tekijäryhmittäin siten, että laskin kunkin ryhmän kohdalta, kuinka monessa perustelutekstissä
väkivaltaan ei otettu kantaa.
Taulukko 16. Perustelutekstien jakautuminen väitetyn väkivallan tekijän ja väkivaltakannanottojen
mukaan
N=139 Perustelutekstit
n
On väkivaltakannanotto
n
Väkivaltakannanotot
%
Vain isä tekijä 82 42 51
Isä ja äiti tekijöitä 41 21 51
Vain äiti 16 5 31
Taulukosta näkyy, että silloin kun ainoastaan äitejä on väitetty väkivaltaisiksi, on
väkivaltaan otettu suhteessa vähiten kantaa. Tulos on kiinnostava. Niitä perustelutekstejä
ja tapauksia, joissa on väite vain äidin väkivaltaisuudesta, on kuitenkin niin vähän ja
väkivallan laatua ja näyttöä ei taulukossa ole huomioitu, että kovin pitkälle meneviä
johtopäätöksiä tuloksen laajemmasta merkityksestä on vaikea tehdä. Jatkoin mahdollisen
sukupuolittaisen eron selvittämistä kysymällä, näkyisikö vastaava ero niissä perusteluteksteissä,
jotka ovat tapauksista, joissa molempien vanhempien on väitetty käyttäyty-
21 Mainitut 139 perustelutekstiä ovat tapauksista, joissa esitetään väitteitä fyysisestä väkivallasta. Lisäksi
aineistossa on perustelutekstejä tapauksista, joissa väitteet keskittyvät lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön.
120