Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

taiset ominaisuudet tai menettely perheen kriisin yhteydessä ei sinällään osoita heitä sopimattomiksi
lasten huoltajina.” Toisessa perustelutekstissä äidin miesystävän ”kurinpidon”
merkitystä vähentää se, että myös isä on ”kovistellut” lasta – tällöin siis rakennetaan
avoimesti symmetria väkivallan suhteen.
Yhden tapauksen perustelutekstissä tullaan siihen tulokseen, että äiti ei pelkää isää,
vaikka on niin oikeudelle väittänyt. Hakemuksessaan äiti syyttää isää väkivallasta itseään
kohtaan ja sanoo pelkäävänsä tätä jatkuvasti. Hän kertoo myös suostuneensa yhteishuoltoon
painostuksen alaisena. Isä on tuomittu lähestymiskieltoon äitiin nähden, ja hän
myös saanut pahoinpitelytuomion neljästä äitiin kohdistuneesta pahoinpitelystä
”Käräjäoikeus toteaa, että isä on tuomittu vuonna 2000 vankeusrangaistukseen useista
(äitiin) kohdistuneista vuonna 1999 tapahtuneista pahoinpitelyistä. Näyttöä ei ole esitetty
siitä, että pahoinpitelyt olisivat jatkuneet tämän jälkeen. Näyttöä ei ole esitetty edes
siitä, että (äiti) hakemuksessaan kerrotuin tavoin pelkäisi (isää). Näyttämättä on siten
jäänyt, että asianosaisten yhteistyö huoltoa koskevissa asioissa olisi mahdotonta.
(Tapaus 13, käräjäoikeus)
Perustelutekstissä käytetään kahta selitystapaa, joilla väkivallan merkitys kielletään.
Ensimmäinen on jo aiemmin kuvaamani tapa sijoittaa väkivalta menneisyyteen.
Kaksi vuotta arvioidaan sellaiseksi ajaksi, jonka jälkeen vanhempien yhteistyön pitäisi
sujua tapahtuneesta väkivallasta huolimatta. Toinen väkivallan vaikutuksen kieltävä selitys
on, että äidin väittämää pelkoa ei voida osoittaa toteen. Tapauksessa kiistan kohteena
olevat lapset ovat huostaan otettuina, mutta äiti on silti hakenut itselleen yksinhuoltoa.
Perustelutekstissä oikeus toteaa, että huostaanoton vuoksi huoltomuodon muutoksella
ei ole merkitystä. Tästä huolimatta väkivaltaväitteisiin on haluttu ottaa kantaa.
160