Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

”Sairauskertomuksessa ilmenee, että (lapsi) suhtautuu varsin negatiivisesti isäänsä kertoen,
ettei hän pidä isästään ja ettei hän halua mennä tämän luokse, minkä lisäksi lapsi
oli kertonut, että isällä oli tapana pahoinpidellä häntä.”
(Tapaus 157, lastenpsykiatrin lausunto.)
”(Isää) on syytetty epäasiallisesta käytöksestä lapsia kohtaan. Lapset ovat kertoneet
äidilleen ja (toinen lapsi) lisäksi (todistajalle) isän heittäneen heitä kengällä, panneen
ilman vaatteita parvekkeelle, antaneen luunappeja ja läpsineen, nimitelleen erilaisilla
nimillä ja huutaneen heille.”
(Tapaus 108, käräjäoikeuden päätös, todistajien kertomusten referointia.)
”(Äiti) on kertonut, että isä oli pitänyt lasta luonaan (pvm), jonka jälkeen (pvm) lapsen
lääkärillä käynnin yhteydessä lapsen selässä oli havaittu kaksi jälkeä, jolloin lapsi kysyttäessä
oli kertonut isän lyöneen häntä metsästä haetulla kepillä. Äiti on kertonut, että
lapsen ja isän suhde oli hyvä, mutta (isän) kasvatusmenetelmänä oli pelko.”
(Tapaus 139, käräjäoikeuden päätös, äiti vaatii valvottuja tapaamisia.)
”(Lapsen) kanssa hän nyrkkeili pahimmillaan niin, että lapsen poskeen tuli mustelma,
joko lyönnistä tai kun hän kaatui maahan.”
(Tapaus 12, äidin lausuma, äiti vaatii yksinhuoltoa ja isän ja lapsen tapaamisia valvotuiksi.)
”(Isä) on pahoinpidellyt äitiä ja lapsi on nähnyt nämä pahoinpitelyt. (Isä) on lyönyt
myös lasta tämän tullessa aikuisten väliin pahoinpitelytilanteessa.”
(Tapaus 114, käräjäoikeuden päätös, äiti vastustaa isän vaatimusta tapaamisoikeuden
vahvistamisesta.)
Isien oma, asiakirjoissa toisinaan ilmaistu, näkemys heihin itseensä kohdistuneista
syytöksistä on tavallisimmin se, että väitteet eivät pidä paikkaansa tai ovat liioiteltuja.
Muutamissa tapauksissa isät kuitenkin myöntävät väkivaltaväitteet todeksi ainakin osittain.
Isät esimerkiksi myöntävät äiteihin kohdistuneen väkivallan, mutta korostavat, että
lapsiin sitä ei ole kohdistunut. Toiset haluavat kertoa oman näkemyksensä niistä syistä,
miksi ovat väkivaltaa käyttäneet. Äidin rauhoittaminen riitatilanteissa sanotaan yhdeksi
”voimakeinojen” motiiviksi. Myös kasvatusmielessä lapsille tehdyt teot voidaan myöntää.
80