Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

7.2 Perustelujen yhteiskunnalliset merkitykset ja kirjoittamisen
periaatteet
Päätösten perusteleminen on merkittävä osa oikeusjärjestelmää ja -käytäntöä, ja siitä on
selvät määräykset lainsäädännössä. Suomen perustuslain ja oikeudenkäymiskaaren (laki,
jolla säädellään tuomioistuinten toimintaa) mukaan kaikki tuomiot on perusteltava.
Myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen vaatimusta oikeudenmukaisista oikeudenkäynneistä
on tulkittu seuraavan velvollisuus perustella tuomiot. (Laukkanen 2002, 15–20.)
Oikeustieteilijöiden Jyrki Virolaisen ja Petri Martikaisen (2003, 66–99) mukaan
tuomioiden perusteleminen on keskeinen tae kansalaisten oikeusturvan toteutumiselle
oikeudenkäynneissä. Oikeusturva oikeudenkäynneissä merkitsee, että sekä oikeudenkäyntimenettelyiden
että tehtyjen ratkaisujen tulee olla lainmukaisia ja oikeudenmukaisia.
Virolainen ja Martikainen ovat eritelleet perusteluille myös erilaisia tarkempia tehtäviä,
funktioita. Ensinnäkin perusteluilla on heidän mukaansa justifikaatiofunktio eli
niillä vakuutetaan asianosaisia, ns. suurta yleisöä ja ylempiä oikeusasteita lopputuloksen
oikeellisuudesta. Perustelujen kommunikaatiofunktio merkitsee, että perustelujen avulla
myös viestitään, millaisella oikeudellisella päättelyllä tuomari on päätynyt lopputulokseen.
Perusteluilla on lisäksi kontrollifunktio, koska perustelujen avulla voidaan kontrolloida
ratkaisunteon asianmukaisuutta. Kun päätöksenteko tulee perustelujen avulla
avoimeksi ja läpinäkyväksi, mahdollistuu myös sen demokraattinen kontrolli oikeusvaltioissa.
Kysymys on myös perustelujen legitimiteettifunktiosta, sillä tuomioistuinten
ratkaisujen hyväksyttävyys kansalaisten silmissä riippuu paljon tuomioista ja niiden perusteluista.
Näiden neljän funktion lisäksi perusteluilla voi olla myös prejudikaattifunktio.
Ylimpien tuomioistuinten eli korkeimman oikeuden ja korkeimman hallintooikeuden
ratkaisuilla on ennakkopäätösluonne eli prejudikaattivaikutus, joka saa painoarvonsa
vasta vakuuttavasti kirjoitetuista perusteluista.
Justifikaatio-, kommunikaatio- ja kontrollifunktio elävät myös suhteessa muutoksenhakuun
ylemmistä oikeusasteista. Tarpeeksi vakuuttavien perustelujen on toivottu
vähentävän tuomioista valittamista. Perusteluiden pohjalta asianosaiset voivat myös itse
kontrolloida, onko alemman oikeusasteen tuomio johdonmukainen ja olisiko tilanteessa
hyviä perusteita valittaa tuomiosta. Kommunikaatiofunktionsa hyvin täyttävät perustelut
voivat toimia muutoksenhaun lähtökohtina asianosaisille, koska perusteluista voi etsiä
aineksia valituksen kirjoittamisen pohjaksi. Alemman oikeusasteen tuomiolleen antamat
112