Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

keus katsoo, että äidin tavoitteena ei edellisessä kappaleessa kuvatulla toiminnallaan
ole ollut hankaloittaa lapsen ja isän välisen suhteen säilymistä.”
(Tapaus 47, käräjäoikeus)
Lainauksessa äidin kokema pelko hälventää isän esittämiä epäilyjä äidin sopivuudesta
lähivanhemmaksi. Äidistä rakennetaan kuva hyvänä ja vastuullisena vanhempana,
joka ei ilman hyvää syytä ole hankaloittanut isän ja lapsen suhdetta. Etävanhemman ja
lapsen suhteen tukeminen kuuluu lähivanhemman tehtäviin jo lainsäädännönkin perusteella
(LHL 2 §), ja isän ja lapsen suhteen vaikeuttaminen ilman aihetta olisi voinut kyseenalaistaa
äidin vanhemmuuden laadun. Paitsi esimerkkinä äidin pelolla argumentoimisesta,
tapaus toimii esimerkkinä myös siitä, miten vanhempien toisistaan esittämät
väitteet muokkaavat tuomioistuinten tapoja kirjoittaa perusteluja.
Yhdessä perustelutekstissä äidin yksinhuoltoa perustellaan osaksi sillä, että isä ”on
aiheuttanut ja aiheuttaa edelleen äidille pelkotiloja, mitkä eivät voi olla heijastumatta
samalla lapseen.” Pelkotiloja voi varmasti aiheuttaa muukin kuin väkivalta, mutta ensisijainen
tulkintani tässä on, että oikeus puhuu tässä juuri väkivallan aiheuttamasta pelosta.
Tapauksen perusteluteksti on lyhyt, eikä lapsen kokeman pelon suhdetta huollon
muotoon avata enempää. Tekstistä ei selviä, miksi isän käytös ei olisi aiheuttanut pelkoja
lapselle, vaan pelko tarttuisi juuri äidistä. Tapauksessa onkin niin, että äiti on tämän
ajatuksen esittänyt perustellessaan vaatimustaan tapaamisoikeuden supistamisesta. Oikeus
on sitten todennut äidin pelot aiheellisiksi ja käyttänyt asiaa huoltoratkaisun perusteluun.
7.7.3 Tapaamiset riski lapsille
Viidessä perustelutekstissä valvottuja tapaamisia perustellaan sillä, että tavalliset tapaamiset
olisivat riski lasten turvallisuudelle, kehitykselle tai hyvinvoinnille. Tulkintani
mukaan juuri väkivalta on yksi riskinaiheuttaja näissä perusteluteksteissä. Tapaamisten
riskeistä puhutaan muissakin perusteluteksteissä, mutta juuri näissä viidessä vaaratekijät
liitetään ainakin osaksi juuri väkivaltaan. Suhde lainsäädännön kielenkäyttöön näkyy
riskinarviointiin liittyvissä sanavalinnoissa. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
kuvaa heti ensimmäisessä pykälässään sitä, miten lapsen huollon ja kasvatuksen on tarjottava
lapselle muun muassa turvallisuutta, mahdollisuus tasapainoiseen kehitykseen ja
hyvinvointiin. Nämä tavoitteet koskevat myös tapaamisia (HE 224/82). Arvioidessaan
139