Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

institutionaalisten ehtojen ja kirjoittajan oman työorientaation mukaan. Oikeuden asiakirjojen
rajallisuutta on pohtinut esimerkiksi Johanna Korpinen (2008, 67), joka on kerännyt
havainnointiaineiston hallinto-oikeuksissa käydyistä lasten huostaanottooikeudenkäynneistä.
Hän kirjoittaa, että päätösasiakirjoihin välittyy vain vähän tietoa
suullisten käsittelyiden arkisista käytännöistä ja vuorovaikutustilanteista. Kaijus Ervasti
(1998, 86) puolestaan toteaa osan asianajajista ja oikeusavustajista havainneen, että heidän
esiintuomiaan asioita tai lausumia kirjataan liian vähän oikeuden pöytäkirjoihin.
Kirsti Kurki-Suonio (1999, 492–495) muistuttaa siitä, että asianajajilla voi olla merkittävä
rooli siinä, miten prosessit etenevät ja millaista näyttöä tapauksissa esitetään. Aineistoni
asiakirjoista tämä tai kaikkien muidenkaan osallisten vaikutus huoltoriidan oikeusprosessiin
ei kuitenkaan tutkijalle avoimesti näy.
Koska aineistoni muodostuu asiakirjoista eikä esimerkiksi etnografisesta havainnoinnista,
haastatteluista tai oikeudenkäyntien nauhoituksista, en siis pääse käsiksi siihen,
millaisissa prosesseissa asiakirjat ovat muodostuneet. Mitä kaikkea huoltoriidan
aikana on tehty ja sanottu – ja mitä siitä kaikesta on jätetty kirjaamatta mihinkään? En
myöskään voi tietää, millä perusteella asiakirjoihin on otettu mukaan ne asiat, jotka niissä
nyt ovat. Nämä rajaukset merkitsevät sitä, että iso osa tapausten kulusta ja eri toimijoiden
työstä on analyysin ulkopuolella. Asiakirja-aineistoni ei itsessään myöskään ole
”täydellinen”, ja oikeustapauksista keräämäni materiaali vaihtelee kuten kerroin aineistonkeruuta
koskevassa osuudessa. Aineiston pohjalta on muun muassa vaikea systemaattisesti
arvioida väkivallan vakavuutta tai sitä, miltä osin väitteet pitävät paikkaansa.
Tuomioistuinten keskinäistä vertailua en tee, koska tapausten määrät ja aineistonkeruun
tavat eri vaihtelevat eri oikeuksien kohdalla. Olen nämä erilaiset rajoitukset pyrkinyt
ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon analyysissäni ja kirjoittaessani tutkimustuloksista.
4.4 Tutkimusetiikasta ja tutkijan tunteista
Tutkimusetiikassa on yksinkertaisesti kyse siitä, millaiset ratkaisut ja millaisissa tilanteissa
ovat tutkimuksessa sallittuja ja mitkä eivät, mikä tutkijan työssä on oikein ja mikä
väärin. Monet tutkijan tekemät valinnat ja työvaiheet ovat myös eettisen arvioinnin
paikkoja kuten tutkimuskohteen ja -menetelmän valinta, aineiston hankinta, tutkittavien
kohtelu, tiedon luotettavuuden pohdinta, tulosten raportointi ja niiden vaikuttavuus.
Tutkimusetiikkaan vaikuttavat yhteiskunnassa vallitsevat lait ja tiedeyhteisön sisäiset
69