Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
”Vaikka lastenpsykiatrisessa tutkimuksessa ei tullut esiin selvää näyttöä seksuaalisesta<br />
hyväksikäytöstä tutkimus ei sulje tätä mahdollisuutta pois. Lastenpsykiatrisessa yksilötutkimuksessa<br />
(lapsi) kertoi isän kaivaneen hänen pyllyä. Tätä ei voida pitää tavanomaisena<br />
lapsen kertomana. Tämän lisäksi tapa, millä (lapsi) asiasta kertoi ei ollut lapsille<br />
tyypillinen. (Lapsi) kertoi siitä ilman tunnetta. Nämä asiat viittaavat huonoon itsearvostukseen<br />
ja alentuneeseen kykyyn suojella itseään.”<br />
(Tapaus 53, lastenpsykiatrian poliklinikan lausunto)<br />
Lausunnon johtopäätöksissä sanotaan siis, että selvää näyttöä ei löytynyt, mutta<br />
lapsen kertoma ja tunteita vailla oleva kertomistapa huolestuttavat epätavanomaisuudessaan<br />
lausunnon kirjoittajia. Ennen johtopäätösosuutta lausunnossa kerrotaan myös isän<br />
myöntäneen ”pyllyn kaivamisen” ja perustelleen sitä lapsen ummetuksella. Tämän jälkeen<br />
lausunnossa todetaan, että kukaan muu lapsen läheisistä ei missään vaiheessa ole<br />
puhunut lapsen kärsineen ummetuksesta. Se, että isä on tällä tapaa myöntänyt ”kaivamisen”,<br />
vaikuttanee merkittävästi lausunnon kirjoittajien johtopäätöksen kallistumiseen<br />
hyväksikäytön todennäköisyyden puolelle. Kiinnostavaa yllä olevassa lainauksessa on,<br />
että seksuaalisen hyväksikäytön mahdollisuuteen liitetään lapsen alentunut kyky suojella<br />
itseään. Kyseessä on noin neljävuotias lapsi, ja jäin vakavasti miettimään, miksi ja<br />
millä tavoin näin pienen lapsen oletetaan missään olosuhteissa pystyvän suojelemaan<br />
itseään yhdessä lähimmistä ihmissuhteistaan. Aikuisten valta pieneen lapseen on kuitenkin<br />
totaalista. Onko lapsen itsesuojelukyvystä puhuminen fraasinomaista lausuntokieltä,<br />
jota käytetään vakuuttamaan lausunnon viranomaislukijaa, vai asetetaanko lapsen<br />
toimijuudelle todella näin isoja odotuksia? Aivan lausunnon lopussa palataan asiaan sanoen,<br />
että lapsi tarvitsee normaalia vahvempaa vanhemmuutta, joka suojelee ja laittaa<br />
rajoja ja jonka avulla lapsi ”voi oppia suojelemaan itseään ja oman kehonsa koskemattomuutta”.<br />
Vanhemmuudellekin asetetaan näin vaatimuksia, mutta edelleen neljävuotiaan<br />
lapsen oppimistehtävänä nähdään olevan oman itsen ja kehon suojaaminen. Toisaalta<br />
lausunnossa annettu suositus valvotuista tapaamisista kertoo, että käytännössä aikuisten<br />
vastuu lapsen suojelusta nousee tekstissä rakennetun lapsen toimijuuden edelle.<br />
Hyväksikäytön tapahtumista puoltavat lausunnot joutuvat kahdessa tapauksessa<br />
kritiikin ja kiistämisen kohteeksi toisten asiantuntijoiden taholta. Yhdessä tapauksessa<br />
yksityisesti toimiva lastenlääkäri on havainnut lapsessa selviä gynekologia muutoksia.<br />
Tämän lastenlääkärin luotettavuus on tapauksessa kuitenkin hyvin vahvasti kyseenalaistettu.<br />
Ison <strong>yliopisto</strong>sairaalan tutkimuksissa lapsessa ei ole havaittu merkkejä seksuaalisesta<br />
hyväksikäytöstä, ja myös terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) on suorin<br />
216
Change language