Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

Kolmas tapaus on prosessin kulultaan toisenlainen kuin edellä mainitut. Siinä huoltoriita
on edennyt niin pitkälle, että isän kotipaikkakunnan sosiaalitoimi on saanut olosuhdeselvityksensä
valmiiksi. Äidin kotipaikkakunnan sosiaalityöntekijät ovat myös
valmistelleet olosuhdeselvitystä, mutta äiti on yhden keskustelukerran jälkeen kieltäytynyt
yhteistyöstä selvityksen teossa kertoen syyksi, että asiaa on hänen mielestään jo tutkittu
riittävästi. Lasten tilannetta on ryhdytty selvittämään myös perheneuvolassa, mutta
äiti on keskeyttänyt käynnit, koska on kokenut, ettei häntä uskota siellä. Vaikuttaa siltä,
että äiti on väsynyt kaikkeen tilanteeseen liittyvään selvitystyöhön ja koko oikeusprosessiin.
Kun asian suullista valmistelua on oikeudessa jatkettu, äiti ei ole tullut istuntoon
vastaamaan isän hakemukseen eikä esittämään uudelleen omia vaatimuksiaan. Tämän
jälkeen käräjäoikeus on tehnyt asiassa isän vaatimusten mukaisen ratkaisun, jota se perustelee
äidin poissaololla, vanhempien välien katkeamisella ja sillä, että äiti ei pysty
turvaamaan lasten ja isän välistä yhteydenpitoa.
6.9 Huoltoriitojen erilaiset lopputulokset: yhteenveto
Huoltoriidat voivat olla keskenään hyvin erilaisia. Niin vanhempien tavoitteet, huoltoriitojen
aiheet, lopputulokset kuin lopputulokseen johtaneet prosessitkin vaihtelevat. Tässä
luvussa käsittelemiäni huoltoriitoja yhdistää kuitenkin se, että kaikissa niissä on esitetty
väitteitä toisen tai molempien vanhempien väkivaltaisesta käyttäytymisestä. Fyysisen
väkivallan esiin tuomisesta ei kuitenkaan sinänsä seuraa, että prosessit kulkisivat tuomioistuimissa
samoin ja loppuisivat yhtenevästi. Sisällytin tuomareiden tekemien päätösten
analyysiin yhteensä 95 tapausta, joissa oli esitetty väitteitä vanhempien väkivaltaisuudesta.
Kävin läpi, millaisia päätöksiä oli tehty lasten huollon, asumisen ja tapaamisoikeuden
suhteen. Lisäksi käsittelin täytäntöönpanotapauksia. Tiivistän seuraavaksi
näistä päätöksistä saamiani tuloksia.
Huoltopäätösten erittely osoitti, että tutkimusaineistossa määrättiin enemmän yksinhuoltoja
kuin yhteishuoltoja. Kun huoltomuodosta oli riitaa, 24 tapauksessa päätökseen
sisältyi yksinhuolto ja 14 tapauksessa yhteishuolto. Kun näihin lukuihin laskee vielä
mukaan ne tapaukset, joissa kiisteltiin, kumpi vanhemmista saa yksinhuollon, yksinhuoltojen
määrä aineistossa korostuu entisestään: päätöksiin sisältyi yhteensä 37 yksinhuoltoa
ja 15 yhteishuoltoa. Valtaosa yksinhuolloista määrättiin äideille, ja isien osuus
yksinhuolloista jäi neljännekseen. Kun tapauksista kiisteltiin lasten asuinpaikasta, isien
osuus kiistojen voittajina oli jonkin verran suurempi kuin yksinhuoltojen kohdalla. Las-
108