Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

nut hovioikeudessa yhteishuoltoa, johon hovioikeus on myöntynyt sanoen, että vanhempien
keskinäinen luottamus selvästi lisääntynyt.
Vaikka väkivalta kuvataan kaikissa näissä kuudessa perustelutekstissä vanhempien
parisuhdeasiaksi, parisuhteen ja väkivallan yhteyttä pohditaan lähemmin ainoastaan yhdessä
perustelutekstissä. Kyseisessä tapauksessa molemmat vanhemmat syyttävät toisiaan
toistuvasta väkivallasta itseään kohtaan, ja lisäksi isä syyttää äitiä myös väkivallasta
lapsia kohtaan. Kirjallisena näyttönä on esitutkintapöytäkirja ja päätös syyttämättäjättämisestä.
Väkivallan syntydynamiikkaa arvioidaan huoltoriidassa kohtuullisen tarkkaan,
mutta syyllisyyttä väkivallan aloittamisesta ei langeteta kummallekaan vanhemmista.
”Asiassa on tuotu esiin väitteitä väkivallasta, jota asianosaisten suhteessa olisi ollut.
Tältä osin käräjäoikeus katsoo asianosaisten omilla kertomuksilla osoitetun, että asianosaisten
liitossa on ollut väkivaltaa ja että tämä väkivalta on ollut molemminpuolista.
Asianosaisten kertomuksilla, joita tukevat heidän avopuolisoidensa uskottavat kertomukset
on toisaalta osoitettu, että, että kummankaan osapuolen uudessa suhteessa ei ole
ilmennyt väkivaltaa. Onkin uskottavaa, että asianosaisten tapa suhtautua toisiinsa ja
ristiriitatilanteisiin on ollut niin toisistaan poikkeava ja toista asianosaista ärsyttävä,
että tilanteet ovat purkautuneet väkivaltaisiksi ja molemmat ovat kokeneet olevansa väkivallan
uhreja. Kummankaan asianosaisen aiemmissa suhteissa ei ole näytetty esiintyneen
väkivaltaa eikä käräjäoikeus pidä perusteltuna epäillä, että väkivaltaa ilmenisi
jatkossakaan nykyisissä avosuhteissa. (Isän) puolelta on esitetty epäilys (äidin) väkivaltaisuudesta
lapsia kohtaan. Tästä ei ole esitetty sellaista näyttöä, että väitettä voitaisiin
pitää uskottavana. … Näiltä osin käräjäoikeus ei perusta ratkaisuaan miltään osin asiassa
esitettyihin väkivaltaväitteisiin.”
(Tapaus 121, käräjäoikeuden perustelut, tapaus Turun hovioikeudesta)
Väkivalta on siis käräjäoikeuden mukaan vanhempien parisuhdeasia. Muita käytettyjä
tapoja väkivallan merkityksen kieltämiselle ovat arviot väkivallan loppumisesta ja
siitä, että äidin väkivaltaisuudesta lapsia kohtaan ei löydy uskottavaa näyttöä. Käräjäoikeus
selittää molemminpuolista väkivaltaa isän ja äidin erilaisuudella ja toinen toisensa
ärsyttämisellä. Kysymyksiin siitä, kuka on väkivallan tekijä ja onko kenties jompikumpi
aloittanut väkivallan, ei vastata. Tilanteet ovat vain ”purkautuneet väkivaltaisiksi” ja
molemmat ovat kokeneet olevansa uhreja oikeuden arvion mukaan. Perustelutekstissä
annetaan kuva, että nimenomaan vanhempien välinen suhde on synnyttänyt väkivallan.
155