Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

8.6 Vertailussa kaksi selvitystä samasta tapauksesta
Aineistossani on monia tapauksia, joista on olemassa kaksi sosiaalitoimen selvitystä,
koska vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla. Väkivaltakerronnan suhteen selvitykset
voivat erota paljonkin toisistaan – kuten ne voivat erota muussakin vanhempien ja lasten
kuvauksessa. Aineistossani ei kuitenkaan ollut sellaisia selvityspareja, joissa olisi ollut
samasta tapauksesta väkivallan suhteen täysin vastakkaiset julkilausutut sosiaalityöntekijöiden
tulkinnat. Tavallisempaa on, että vain toisessa selvityksessä kuvataan väkivaltaväitteitä
tai otetaan väkivaltaan suoraan kantaa.
Käsittelen seuraavaksi yhtä mielenkiintoista kahden selvityksen tapausta, vertailen
selvityksiä ja ratkaisuehdotuksille annettuja perusteluja. Sekä isän että äidin kotipaikkakunnilla
tehdyissä selvityksissä suositellaan harvoin, vain kerran kuussa, tapahtuvia
valvottuja tapaamisia lasten ja isän välillä, mutta perustelut ovat erilaiset. Samaan ratkaisuehdotukseen
voidaan näin ollen päätyä aivan eri teitä.
Isän kotipaikkakunnalla tehdyssä selvityksessä väkivaltaa arvioidaan sekä suoraan
että epäsuoraan. Väkivallan arviointi näyttää hieman huojuvalta: ensin sain sen käsityksen,
että väkivalta ei ehkä olisikaan kovin merkittävästi ratkaisuehdotukseen vaikuttava
asia, mutta selvityksen lopussa väkivalta näyttääkin saavan painoarvoa. Esimerkissä on
kyse isän kotipaikkakunnalla tehdystä selvityksestä, ja kaikki, mitä kyseisessä selvityksessä
puhutaan väkivallasta, on sisällytetty lainaukseen. Lainaus alkaa kohdasta, jossa
kuvataan isän nykyisen perheen tilannetta:
”Avovaimo haluaa tukea miestään elämäntilanteen muuttamisessa. Tosin on ainakin
kolme kertaa lähiaikoina muuttanut oman isänsä luo yhteisestä asunnosta. Osittain syynä
on ollut (isän) aggressiivinen käyttäytyminen. … Vaikka (isä) tietyissä tilanteissa
käyttäytyy aggressiivisesti, on hän ollut sosiaalitoimiston käynneillä asiallinen. Toisinaan
kylläkin levoton ja halunnut hoitaa asiansa nopeasti. Sekä neuvolassa, että sosiaalitoimistokäynneillä
on todettu, että saa hyvän kontaktin (nykyisen liiton lapseen).
…Koska isän ja pojan tapaamisia ei käytännössä ole ollut lainkaan, ei ole ennakkokokemusta
miten todella tulevat toimeen keskenään. Tapaamiset olisi hyvä aloittaa sekä
isälle että pojalle neutraalissa ympäristössä valvottuna. Tapaamiset voisivat olla aluksi
kerran kuussa muutaman tunnin kerrallaan. Ne voisivat alkaa sen jälkeen, kun isän
käynnit erikoissairaanhoitajan luona ovat jatkuneet sellaisen ajan, että käynneistä on
nähtävissä tuloksia. Isän ei tämänhetkisessä elämäntilanteessa ole syytä hajottaa itseään
monelle taholle, vaan keskittyä hoitamaan päihdeongelmansa ja suhteet nykyiseen
197