Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

Vuonna 2003 korkein oikeus antoi ennakkopäätöksen (KKO:2003:7), jossa arvosteltiin
yhteishuoltoon sisältyviä työnjakomääräyksiä. Korkein oikeus päätyi siihen, että
on parempi antaa yksinhuolto toiselle vanhemmalle ja toiselle tietojensaantioikeus. Sitä,
että yhteishuolto olisi edellytys tietojensaantioikeudelle, ei pidetty lapsenhuoltolain tai
käytännön vaatimusten mukaisena. Väestörekisterissä näkyvä yhteishuoltomerkintä voisi
korkeimman oikeuden mukaan merkitä esimerkiksi, että varsinaiset huoltajan oikeudet
omaava vanhempi joutuisi käytännössä huoltajana toimiessaan esittämään selvityksen
yhteishuoltomääräyksen todellisesta sisällöstä.
6.3 Lasten asuinpaikka
Kun lasten asumisesta on erimielisyyttä, käytettävissä olevia vaihtoehtoja on lasten
määrääminen asumaan joko isän tai äidin luokse, sisarusten jakaminen eri vanhemmille
ja vuorotteleva asuminen. Vuorotteleva asuminen eli se, että lapsi asuisi vuorotellen
isän ja äidin luona, ei tosin kuulunut yhdenkään tapauksen päätökseen. Lasten asumisesta
oli kiistaa 34 tapauksessa. Tuomareiden tekemät asumisratkaisut jakaantuvat seuraavasti:
Taulukko 10. Päätökset lasten asuinpaikasta molempien vanhempien vaatiessa
lapsia asumaan luokseen, eriteltyinä väitetyn väkivallan tekijän mukaan
N=34 Äidin koti Isän koti Eri kodit sisaruksille
Vain isä tekijä 10 3 1
Isä ja äiti tekijöitä
9 7
Vain äiti tekijä 2 2
Taulukko 10 kertoo, että 21 tapauksessa lasten asuinpaikaksi määrättiin äidin koti
ja 12 tapauksessa isän koti. Vain yhdessä tapauksessa huoltoriidan kohteena olleet sisarukset
määrättiin asumaan eri paikkoihin. Kahdessa muussakin lopputulos merkitsi sisarusten
asumista eri vanhemmilla, mutta huoltoriidan kohteena niissä oli vain yksi lapsi,
eikä vanhempien sisarusten asumisesta ollut nyt erimielisyyttä. Samoin kuin huoltomuodon
suhteen myös lasten asuinpaikan kohdalla voi tehdä sen yhteenvedon, että äitiin
tai isään kohdistuvat väkivaltaväitteet eivät estä sitä, etteikö lasten asuinpaikka voisi
olla heidän luonaan.
96