Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

”(Isä) on myöntänyt, että hän on joskus tarttunut (lasta) niskavilloista ja antanut tälle
joskus piiskaakin, mitkä teot sinänsä ovat hyvin kyseenalaisia kasvatuskeinoja. Opettaja
(nimi) on oikeudessa kertonut, että lapsen (pvm) hänelle kertomat kolme asiaa eivät hänen
mielestään olleet sen laatuisia eikä lapsi esittänyt asioita sillä tavalla, että opettajalle
olisi syntynyt käsitys, että asialle olisi tehtävä jotain. Käräjäoikeus katsoo näyttämättä
jääneen, että (isä) olisi vahingoittamistarkoituksessa koskenut poikaansa tai että
edellä mainitut kasvatuskeinot olisivat sen laatuisia tai niin usein tapahtuvia, että poika
niiden vuoksi pelkäisi isäänsä.”
(Tapaus 65, käräjäoikeuden perustelut)
Tukistaminen ja piiskaaminen määrittyvät kasvatuksellisiksi teoiksi, eikä niiden
nähdä aiheuttaneen lapselle pelkoja, koska teot arvioidaan lieviksi ja riittävän harvoin
tapahtuviksi. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on tuonut lapsille oikeuden
fyysiseen koskemattomuuteen ja kieltänyt ruumiillisen kurittamisen jo vuonna 1984
(LHL 1.1 §) Vaikka tukistaminen ja piiskaaminen saavat tässä perustelutekstissä osakseen
ymmärrystä, tuomari onkin halunnut tuoda esiin, että oikeuslaitos pitää tekoja kuitenkin
kyseenalaisina. Viittaus opettajan kertomaan liittyy siihen, että lapsi on koulussa
kertonut opettajalle isän pahoinpitelevän häntä. Yllä olevaa lainausta aiemmin käräjäoikeus
on tullut johtopäätökseen, että äiti on painostanut lasta kertomaan keksityistä pahoinpitelyistä
opettajalle ja sosiaalityöntekijöille. Tapauksessa on esitetty muitakin kuvauksia
väkivallasta ja sen väkivaltaproblematiikka on kokonaisuudessaan monimutkainen.
Oletettavasti yksi syy tukistamisen ja piiskaamisen vaarattomaksi määrittelylle on,
että tapauksessa esille tulleen muun väkivallan rinnalla ne näyttävät vähemmän huolestuttavilta
asioilta.
7.8.5 Uhkaukset eivät merkitse todellista uhkaa
Kolmessa perustelutekstissä isän tekemiin uhkauksiin otetaan se kanta, että ne eivät aiheuta
todellista vaaraa. Kaksi perustelutekstiä on samasta tapauksesta, jossa isä on tuomittu
laittomasta uhkauksesta, koska hän on uhannut lasta haulikolla lapsen ollessa yksivuotias.
Tämän vuoksi äiti ei halua isän tapaavan lasta. Käräjäoikeus ei pidä tapahtunutta
uhkausta esteenä tapaamisille, koska isän on osoitettu olevan lapsesta kiinnostunut
ja toteutuneet tapaamiset ovat menneet hyvin. Samaa asiaa koskevassa hovioikeuden
lyhyessä perustelutekstissä todetaan, että neljä vuotta sitten tapahtunut uhkaus ei muo-
158