Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
perheenjäseniä sopeutumaan Suomeen. Perustelutekstissä lasten viha on siis monin tavoin<br />
oleellinen tekijä ratkaisun kannalta. Vihantunteella kuvataan olevan ikäviä käytännön<br />
seurauksia lasten ja äidin muodostaman perheen arkielämälle ja tulevaisuudelle.<br />
7.8 Selitystavat kun tapahtunut väkivalta ei vaikuta ratkaisuun<br />
7.8.1 Väkivalta ei kohdistu lapsiin<br />
Tavallisin tapa määritellä väkivalta merkityksettömäksi huoltoriidan ratkaisulle on todeta,<br />
että väkivalta ei ole kohdistunut lapsiin. Tällä tavoin kirjoitetaan parisuhdeväkivallasta<br />
yhteensä kahdessatoista perustelutekstissä. Yhdessä niistä todetaan pelkät väkivaltaväitteet<br />
merkityksettömiksi ja muissa 11:ssä viitataan parisuhdeväkivaltaan tapahtuneena<br />
tosiasiana. Selitystapaa väkivallan kohdistumattomuudesta lapsiin käytetään eniten<br />
niissä tapauksissa, joissa on väitteitä sekä isien että äitien väkivaltaisuudesta. Näistä<br />
12 perusteluteksteistä kahdeksan on tällaisista tapauksista. Kolme perustelutekstiä on<br />
tapauksista, joissa on väitteitä isän väkivaltaisuudesta ja yhdessä on kyse äidin väkivaltaisuudesta.<br />
Selitystä, että väkivalta ei ole kohdistunut lapsiin, käytetään lähinnä silloin,<br />
kun oikeus perustelee valintaansa yksinhuollon ja lapsen asumisen suhteen. Vain yhdessä<br />
perustelutekstissä selitystapa koskee tapaamisoikeutta.<br />
Selitystapa on useimmiten käytössä siis silloin, kun kyse on molempien vanhempien<br />
toisiinsa kohdistamasta väkivallasta. Yhdessä tapauksessa sekä käräjäoikeus että hovioikeus<br />
asettuvat perusteluissaan sille kannalle, että vanhempien välinen väkivalta ei<br />
ole olennaista, koska lapset eivät ole fyysisen väkivallan uhreja. Tapauksen asiakirjoissa<br />
väkivallan kuvataan olleen toistuvaa ja vakavaa. Käräjäoikeus kuvaa väkivallasta olevaa<br />
kirjallista näyttöä ja määrittelee väkivallan molemminpuoliseksi:<br />
” (Isä) on tuomittu rangaistukseen (pvm 1995) tapahtuneesta tuolloisen avovaimonsa<br />
(äidin) pahoinpitelystä, mikä on tapahtunut kadulla nyrkillä lyömällä ja potkimalla. Todistaja<br />
(äidin isä) on nähnyt joulun 1998 aikaan tilanteen, jolloin (isä) on lyönyt nyrkillä<br />
ja potkinut (äitiä). (Isä) on (paikka pvm 2000) tuomittu rangaistukseen (äidin) pa-<br />
148
Change language