Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
lasta osalliseksi. Äiti kuvaa pahoinpitelyjä tapahtuneen myös raskausaikana ja myöhemmin<br />
lapsen ollessa sylissä. Kahden väkivaltatilanteen kerrotaan olevan syyttäjällä<br />
syyteharkinnassa. Kun tapauksen asiakirjoja lukee, tulee miettineeksi, merkitseekö vanhempien<br />
avioliiton jatkuminen myös väkivallan jatkumista kuvatunkaltaisena ja mitä<br />
seurauksia sillä tulee olemaan lapselle ja äidille.<br />
Tämän tapauksen lisäksi aineistossani on kaksi muutakin peruuntunutta oikeusprosessia,<br />
joissa vanhempien on kerrottu palanneen takaisin yhteen ja joissa isän väkivaltaisuudesta<br />
on viranomais- tai ammattiauttajatietoa. Tuomioistuimien toiminnan kannalta<br />
tilanteet ovat yksinkertaisia. Vanhempien vaatimukset ovat rauenneet ja asia ei enää virallisesti<br />
kuulu tuomioistuimille. Toisaalta tapauksissa voi tulla esiin hyvinkin vakavaa<br />
ja jatkuvaa väkivaltaa, ja kyse on huoltoriidoissa aina lapsiperheistä eli väkivalta koskettaa<br />
aina myös lapsia tavalla tai toisella. Olisiko näissä tilanteissa syytä punnita perheen<br />
tuen tarvetta ja ottaa yhteyttä lastensuojeluviranomaisiin? Vuoden 2008 alusta<br />
voimaan tullut uusi lastensuojelulaki velvoittaa monia lasten kanssa työskenteleviä tahoja<br />
tekemään lastensuojeluilmoituksen, mikäli ne ovat työssään saaneet tietää lapsista,<br />
jotka eivät saa riittävää hoitoa ja huolenpitoa tai joiden elinolosuhteet vaarantavat lapsen<br />
kehityksen. Ilmoituksen voivat tehdä muutkin henkilöt salassapitosäännösten estämättä.<br />
(LSL 25.1§ ja 25.2 §.) Tuomioistuimia ei nimetä ilmoitusvelvollisuuden piiriin,<br />
mutta niiden henkilökunnalla on mahdollisuus ilmoituksen tekemiseen.<br />
Sovittujen, peruttujen ja muuten rauenneiden oikeustapausten lisäksi aineistossani<br />
on kolme tapausta, joissa tuomioistuin on antanut tuomion tilanteessa, jossa toinen vanhemmista<br />
ei ole vastannut hakemukseen tai on vastaajaosapuolena jättänyt ilmaantumatta<br />
istuntoihin. Oikeusprosesseja koskevien säädösten mukaan tuomioistuin saa tapauksen<br />
tällöin ratkaista, mikäli asia saadaan ”riittävästi selvitetyksi” ja jos kantaja (eli oikeusprosessin<br />
alulle panija) näyttää hakemuksensa perusteet luotettavasti toteen. Vastaajan<br />
poissaolo ei yksistään riitä päätöksen perusteeksi. (Lappalainen & Frände 2003,<br />
833,846–847.)<br />
Aineistooni kuuluvasta kolmesta tällaisesta tapauksesta kaksi on sellaisia, että niissä<br />
äiti on lähettänyt hakemuksen tuomioistuimeen ja isä ei ole antanut oikeudelle mitään<br />
vastausta. Molemmissa näissä tapauksissa äidit kertovat hakemuksissaan eronneensa<br />
isästä tämän väkivaltaisuuden vuoksi. Myös tuomion sisältö on tapauksissa sama: lapset<br />
asuvat äitiensä luona näiden yksinhuollossa. Isien vastaamattomuus todetaan perusteeksi<br />
tuomioille, minkä lisäksi molempien lopputulosten osalta on lyhyesti todettu, että ratkaisua<br />
ei voida pitää lasten edun vastaisena.<br />
107
Change language