Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

paamisen vuoksi entistä suurempaa ahdistusta. Kolmantena vaihtoehtona on määrätä
lyhyemmät tapaamiset. Mitä tulee tapaamisiin pitkällä tähtäimellä tulevaisuudessa, käräjäoikeus
on päätynyt siihen, että tapaamiset voivat olla valvomattomia ja niitä voi
olla joka toinen viikonloppu kuten tähänkin saakka, mutta lapsen on saatava rauhoittua
kouluviikon jälkeen…”
(Tapaus 65, käräjäoikeus)
Esimerkkitapaus on aineistossa harvinainen sen suhteen, miten voimakkaasti oikeus
ottaa kantaa valvottuja tapaamisia vastaan. Valvottujen tapaamisten vastustusta vahvistaa
se, että valvottujen tapaamisten aika on rajattu kahteen kuukauteen, vaikka samalla
puhutaan ”pitkän tähtäimen” muutoksesta. Valvottuja tapaamisia sanotaan keinotekoisiksi
ja muistutetaan niiden vaativan viranomaisten myötävaikutusta. Tulee selväksi,
että oikeus pitää valvomattomia tapaamisia parempana ja luonnollisempana vaihtoehtona
kuin viranomaisten järjestämiä valvottuja tapaamisia. Valvottujen tapaamisten arvioidaan
voivan myös lisätä lapsen ahdistusta, mutta tätä ei perustella. Kun lapsen on jo
aiemmin kuvattu käyttäytyneen huolestuttavasti tavallisten tapaamisten aikana ja niiden
jälkeen, miten juuri valvotut tapaamiset sitten lisäisivät ahdistusta? Valvottujen tapaamisten
näin selkeä vastustus tuomioistuimen taholta saa selityksensä perustelutekstin
lopussa, jossa lapsen pahoinvoinnin lähteeksi osoitetaan äidin käytöksen ohella isän
asenne:
”Käräjäoikeus lisäksi toteaa, että lapsen pahoinvointi edellä perusteluissa esitetyin tavoin
johtuu osittain myös isän ja isän tukiverkoston asenteesta lapsen äitiä kohtaan. Ainoa
todella lapsen edun mukainen lopputulos asiassa on saavutettavissa vain siten, että
kumpikin vanhempi ja vanhempien tukiverkostot hyväksyvät sen tosiasian, että lapsella
on kaksi vanhempaa, joita lapsi rakastaa ja joita hänen tulee saada rakastaa ilman painostusta
tai syyllisyydentunteita. Kaikkien (lapsen) elämään liittyvien aikuisten tulee
omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että lapsi saa rauhassa kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi”
(Tapaus 65, käräjäoikeus)
Perusteluosuus lopetetaan voimakkaasti tunteisiin vedoten. Vanhemmille ja näiden
lähipiirille annetaan ohje hyväksyä lapsen rakkaus kumpaankin vanhempaansa. Tapauksessa
esille tullut molempien vanhempien väkivaltainen toiminta ja äidin mielenterveysongelmat
eivät näin ollen määrity keskeiseksi riskiksi lapsen hyvinvoinnin kannalta.
142