Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
yksi mahdollinen juonne tuomareiden harjoittamassa perhesuhteiden ja elämäntilanteiden<br />
punninnassa. Vanhemmuutta ja lasten elämää tarkastellaan huoltoriidoissa hyvin<br />
monesta eri näkökulmasta, ja väkivalta on harvoin keskeinen arvioinnin kohde. On<br />
myös varsin tavallista, että väkivaltaan ei oteta kirjallisissa perusteluissa mitään kantaa<br />
tai se tehdään hyvin epäsuorasti.<br />
Vaikka väkivallasta merkittävä osa katoaa perustelujen johtopäätöksissä, tuomarit<br />
myös kertovat omia näkemyksiään siitä. Kirjoitetuista väkivaltakannanotoista analysoin<br />
niitä tapoja, joilla väkivaltaväitteitä ja väkivallan painoarvoa huoltoriidoissa arvioidaan.<br />
Tulosten mukaan väkivallasta tarvitaan muutakin näyttöä kuin toisen vanhemman kertomus,<br />
jotta väkivaltaväitteet punnittaisiin tosiksi ja jotta väkivalta voisi vaikuttaa huoltoriidan<br />
ratkaisuun. Väkivallasta esitetty vakuuttavakaan näyttö ei sinänsä ratkaise väkivallan<br />
merkitystä tuomareiden harkinnassa. Todeksi todettu väkivalta ei kuitenkaan<br />
välttämättä vaikuta perusteluissa tuomarin päätökseen, vaikka sen olisi kuvattu olleen<br />
vakavaa ja/tai toistuvaa. Näkyvimmin argumentoidaan parisuhdeväkivallan merkitystä<br />
vastaan. Aineistosta nousee esiin vahvasti se käsitys, että tapahtunut parisuhdeväkivalta<br />
voidaan sivuuttaa huoltoriidan päätöksenteossa, koska väkivalta ei ole kohdistunut lapsiin<br />
tai se on ”vain” vanhempien parisuhdeasia. Osassa tapauksia tuomarit kuitenkin<br />
kertovat, että parisuhdeväkivalta tai lapsiin kohdistuva väkivalta vaikuttavat heidän päätöksentekoonsa.<br />
Väkivaltadiskurssien erittelyn avulla määritin, millaisia väkivaltakäsityksiä tuomareiden<br />
antamissa perusteluissa on. Näkyvimmäksi nousi käsitys väkivallasta vuorovaikutuksena,<br />
riitana ja vaikean parisuhteen ilmentymänä. Nimesin tämän ymmärryksen<br />
vuorovaikutusdiskurssiksi. Se koskee erityisesti parisuhdeväkivaltaa, mutta myös lapsiin<br />
kohdistuneen väkivallan kohdalla väkivalta voitiin liittää osaksi vanhemman ja lapsen<br />
vuorovaikutusongelmia. Riskidiskurssiksi nimesin ne sanavalinnat ja puhetavat, jossa<br />
väkivaltaa arvioidaan sen kautta, aiheuttaako se riskejä, todellista uhkaa tai turvallisuuden<br />
vaarantumista. Vuorovaikutus- ja riskidiskursseja käytetään molempia huoltoriitojen<br />
perusteluissa sekä kieltämään että myöntämään tapahtuneen väkivallan merkitys<br />
päätöksen kannalta. Kolmannen tunnistamani väkivaltadiskurssin nimesin kasvatusdiskurssiksi.<br />
Tällöin väkivalta ymmärretään kasvatuskeinoksi. Kasvatusdiskurssin avulla<br />
kielletään, että lapsiin olisi kohdistunut väkivaltaa, tai sen kautta muuten vähätellään<br />
väkivallan merkitystä tapauksissa.<br />
Tuomareiden päätöksilleen antamien perusteluiden lisäksi analysoin sosiaalityöntekijöiden<br />
tekemiä kirjallisia olosuhdeselvityksiä. Niillä on keskeinen rooli asiantuntijatiedon<br />
tarjoajina oikeuteen menneissä huoltoriidoissa. Selvityksissä esitellään ja arvioi-<br />
232
Change language