Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

”Hakija ei yleensä ollut väkivaltainen. Asianosaisten keskinäisissä välien selvittelyissä
hän oli joskus saattanut menettää malttinsa, eikä väkivalta ollut kohdistunut lapseen.”
(Tapaus 17, hakijana olleen äidin kommentti valmisteluistunnon pöytäkirjasta)
”Hän ei hyväksy ruumiillista väkivaltaa. Kuitenkin hän hyväksyy lasten ’läpsäyttämisen’,
mikäli tämä on tarpeellista. … ’Läpsäyksiä’ ei ole tapahtunut usean vuoden aikana
ja kasvoille ainoastaan pari kertaa, mutta pyllylle useammin. Hän on kuitenkin välttänyt
satuttamasta lapsiaan.”
(Tapaus 141, käräjäoikeuden päätös, äidin todistuksen referointia)
”(Äiti) myöntää lyöneensä vyöllä (lasta) vuonna (vuosiluku) ja tukistaneensa (lasta) yhden
kerran syksyllä (vuosiluku), mutta kiistää sen jälkeen kurittaneensa lapsia ruumiillisesti.
(Äiti) on keskustellut aiheesta sosiaalitoimen kanssa ja ymmärtänyt ja tullut siihen
tulokseen, ettei se ole soveliasta lapsen kasvatuksessa missään olosuhteissa.”
(Tapaus 20, äidin lausuma)
5.5. Väkivaltaa koskeva näyttö
Väkivallasta esitetään tapauksissa sekä kirjallista että suullista näyttöä, mutta keskityn
nyt tässä kirjalliseen väkivaltanäyttöön ja osin väkivallasta olevaan muuhun kirjattuun
tietoon. Suurin osa tässä luettelemistani asiakirjoista ja yhteydenotoista viranomaisiin ja
ammattiauttajiin on listattu ratkaisuasiakirjoissa kohtiin, joissa luetellaan esitettyä näyttöä.
Olen kuitenkin nostanut esiin myös aineiston muissa kohdissa kuin näyttöluettelossa
esiintyviä mainintoja esimerkiksi yhteydenotoista poliisiin, käynneistä lääkärillä ja
väkivaltatuomioista. Nämä maininnat eivät kaikissa tapauksissa ole johtaneet siihen,
että asia mainittaisiin myös näyttöluettelossa. Syytä tähän ei ole mahdollista aineistosta
selvittää. Lisäksi olen kirjannut väkivaltanäytöksi ne sosiaalitoimen selvitykset ja muut
asiantuntijalausunnot, joissa väkivaltaiseksi kuvattu isä tai äiti itse myöntää väkivaltaisen
käytöksensä ja hakee asiaan itse mahdollisesti ammattiapua. 13 Muu asiantuntijatieto
väkivallan suhteen ei tässä kuitenkaan näy, ja käsittelenkin asiantuntijalausuntojen väkivaltaproblematiikkaa
myöhemmin luvussa kahdeksan.
13 Asiantuntijalausunnoissa väkivallasta voi kertoa myös toinen vanhemmista ja lapset. Näitä mainintoja
en ole tässä kirjannut mukaan
85