Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

Vaikka lainsäädännöstä voikin löytää motiivin oudoksuttavalle kielenkäytölle, perusteluteksti
jättää joka tapauksessa ristiriitaisen vaikutelman, jota korostaa vielä se, että
tapaamisratkaisu on varsin tiukka. Tapaamiset on määrätty tapahtuviksi vain kerran
kuussa kestäen kaksi tuntia kerrallaan. Viimeistään tehty ratkaisu kertoo, että tapaamisia
isän kanssa pidetään vakavana riskinä lapsille. Väkivalta- ja mielenterveysongelmista
annetun näytön perusteella ratkaisu vaikuttaa tapauksessa aiheelliselta. Näyttö viittaa
vahvasti siihen, että isä on ollut väkivaltainen sekä äitiä että toista lasta kohtaan. Esimerkiksi
äiti ja lapset ovat asuneet turvakodissa ja toinen lapsista on osallistunut väkivaltaa
kokeneiden lasten ryhmäterapiaan.
Väkivallasta tapaamisiin aiheutuvista riskeistä nostan esimerkiksi toisenkin perustelutekstin.
Kyseisessä tapauksessa molemmat vanhemmat syyttävät toisiaan väkivaltaisuudesta,
ja kummankin väkivallasta on näyttöä. Isä on saanut tuomion äidin pahoinpitelemisestä,
ja lisäksi äiti syyttää isää lapsen monista pahoinpitelemisistä. Isä puolestaan
kertoo äidin pyrkineen murhauttamaan hänet. Isä epäilee äidin myös yrittäneen huumata
lapsen, minkä vuoksi lapselle on tehty lääkeainetesti, jonka tulos on ollut negatiivinen.
Kun oikeus sitten pohtii äidin ja lapsen tapaamisten järjestämistä, äidin lapselle mahdollisesti
antamat huumaavat lääkkeet ovat yksi syy äidin ja lapsen välisten tapaamisten
uudelleen arvioinnille. Lisäksi oikeus on huolissaan lapsen psyykkisestä oireilusta toteutuneiden
tapaamisten aikana ja niiden jälkeen. Äidin ja lapsen tapaamiset määrätään tapahtumaan
aluksi valvottuina, mutta kahden kuukauden päästä siirrytään päivätapaamisiin
ilman valvontaa, ja siitä kahden kuukauden päästä tapaamiset toteutetaan viikonlopputapaamisina.
Tapaamisia koskevaa pohdintaa on paljon, ja oikeus toteaa tapaamisoikeuden
toteuttamisesta muun muassa seuraavanlaisia asioita:
”Käräjäoikeus ei kuitenkaan voi edellä mainitut seikat, eli lapsen puheet, opettajan kertomus
ja (äidin) mielenterveyden ongelmat huomioon ottaen sulkea pois sitä mahdollisuutta,
että (äiti) on ainakin joskus antanut lapselle tarpeettomasti lääkeaineita. Kun
lapsen turvallisuuden varmistaminen on ensisijainen asia lapsen luonapitoja harkittaessa,
ei tätä seikkaa voida tapaamisoikeuden laajuutta harkitessa jättää vaille merkitystä.
…Käräjäoikeus on harkinnut erilaisia vaihtoehtoja tapaamisten järjestämiseksi. Tapaamisten
tavoitteena on ylläpitää lapsen ja tapaajavanhemman välistä yhteyttä; lapsen
ja vanhemman tapaamisten täydellinen lopettaminen on hyvin perustavanlaatuista puuttumista
tähän yhteydenpitoon ja edellyttäisi vahvaa näyttöä tapaamisten vahingollisuudesta
lapselle. Valvotut tapaamiset ovat keinotekoista yhdessä oloa, niiden järjestelyt
vaativat viranomaisten myötävaikutusta ja on mahdollista, että lapsi kokee valvotun ta-
141