Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

kemyksiään hyväksikäyttöepäilyistä. Löysin tuomareiden kohtuullisen suoria kannanottoja
hyväksikäyttöön alta puolesta näistä eli 11 perustelutekstistä. Lisäksi kolmesta perustelutekstistä
on luettavissa epäsuora kanta seksuaaliseen hyväksikäytön epäilyihin.
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on siis fyysisen väkivallan tavoin teema, johon ei
useinkaan oteta avoimesti kantaa tehtyä ratkaistua perusteltaessa.
Osassa tapauksia hyväksikäyttökannanottojen puuttumisen selittänee se, että hyväksikäyttöväitteet
näyttäytyvät asiakirjoissa pienehkönä sivujuonteena. Ehkä näin on
myös ollut oikeusprosessien käytännön todellisuudessakin. Muutamissa tapauksissa asiantuntijat
ovat käsitelleet hyväksikäyttöasian ”loppuun” päätymällä siihen, ettei hyväksikäyttöä
ole tapahtunut, minkä vuoksi tuomarin kantaa asiaan on voitu pitää tarpeettomana.
Toisaalta hyväksikäyttöepäilyjen pieni rooli prosessissa tai asiantuntijoiden johtopäätös
hyväksikäytön epätodennäköisyydestä ei päde kaikkiin niihin tapauksiin, joissa
tuomari ei ole ottanut hyväksikäyttöön avoimesti kantaa. Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä
ei välttämättä sanota mitään tarkasti ja kiertelemättä aina edes silloin, kun
lapsesta tehdyt tutkimukset osoittavat hyväksikäyttöä todennäköisesti tapahtuneen. Yhdessä
tapauksessa perheneuvolan tutkimuksista annettu lausunto tukee selkeästi käsitystä,
että isä on käyttänyt 3-vuotiasta lasta seksuaalisesti hyväkseen. Lausunnon johtopäätös
on seuraavanlainen:
”Yhteenvetona (lapsen) seksuaalista hyväksikäyttöepäilyä koskevista tutkimuksista totean,
että (lapsen) verbaalisen ja nonverbaalisen viestinnän perusteella ei tullut esiin mitään
seikkoja, joiden perusteella olisi syytä epäillä hänen uskottavuuttaan. 3-vuotiaan
lapsen yksilöitymiskehitys ei ole vielä sellaisessa vaiheessa, että hän pystyisi tietoisesti
valehtelemaan ja pysymään kannassaan systemaattisesti.”
(Tapaus 129, perheneuvolan psykologin lausunto, tapaus Turun hovioikeudesta)
Lausunnossa on yhteenvetoa ennen kuvattu lapsen puheita ja käytöstä tutkimustilanteissa.
Lapsi on muun muassa moneen otteeseen puhunut, miten ”isi” on häntä koskenut
sormella ”pimppiin” ja miten se on sattunut. Hän on ollut myös hyvin levoton,
ahdistunut ja vihainen aina isästä puhuttaessa. Tämä lasta koskeva lausunto on osa täytäntöönpano-oikeudenkäynnin
asiakirjoja. Tapauksessa isä on vaatinut, että aiemmin
määrätyt valvotut tapaamiset määrättäisiin nyt pantavaksi täytäntöön, koska tapaamiset
eivät ole toteutuneet. Äiti on vastustanut tapaamisten toteuttamista perusteinaan isän
psyykkinen sairaus, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja lasten oireilu tapaamisten jälkeen.
Käräjäoikeus on määrännyt valvotut tapaamiset pantavaksi täytäntöön ja lisäksi
220