20.04.2013 Views

O le a le Feagaiga Fou?

O le a le Feagaiga Fou?

O le a le Feagaiga Fou?

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Ia faaiuina <strong>le</strong> vasega i <strong>le</strong> tuuina atu <strong>le</strong>a i tamaiti o <strong>le</strong> vasega <strong>le</strong><br />

avanoa e faamamaluina ai <strong>le</strong> Faaola. Ia mafaufau i manatu nei:<br />

• Ia valaaulia tamaiti o <strong>le</strong> vasega na e mananao e fetufaai mai<br />

a latou molimau ia Iesu Keriso i <strong>le</strong> vasega ina ia faia loa.<br />

• Ia valaaulia tamaiti o <strong>le</strong> vasega e filifili se ata se tasi o <strong>le</strong><br />

Faaola o loo faaalia. Tuu atu ia i latou e faamatala atu i <strong>le</strong><br />

vasega <strong>le</strong> mafuaaga latou te fiafia i ai ma o latou lagona<br />

e uiga ia Iesu pe a latou vaai ia i.<br />

• Fai atu i tamaiti o <strong>le</strong> vasega e filifili se viiga latou te fiafia<br />

i ai e uiga ia Iesu Keriso, ma usu nisi o pese ua latou filifilia.<br />

Luka 20–21 (tagai foi Mataio 21–24; Mareko<br />

11–13). I <strong>le</strong> vaiaso mulimuli o <strong>le</strong> galuega a <strong>le</strong><br />

Faaola i <strong>le</strong> olaga nei na Ia aoao atu ai i aso uma<br />

i <strong>le</strong> malumalu. (10–15 minute)<br />

Tusi <strong>le</strong> faaupuga Maota o <strong>le</strong> Alii i luga o <strong>le</strong> laupapa. Fesili atu:<br />

• O fea e mafai ona maua ai <strong>le</strong>na faaupuga? (O upu “E Paia<br />

o <strong>le</strong> Alii—o <strong>le</strong> Maota o <strong>le</strong> Alii” o loo faaalia i malumalu<br />

i ona po nei.)<br />

• O <strong>le</strong> a sou manatu aisea e taua ai malumalu taitasi o se<br />

maota o <strong>le</strong> Alii?<br />

Ia faaalu sina taimi e talanoaina ai po o a ni mea e fiafia<br />

ai tamaiti o lau vasega i nisi o malumalu.<br />

Faamanatu atu i tamaiti o <strong>le</strong> vasega e oo mai i <strong>le</strong> taimi na tusia<br />

ai mea o loo i <strong>le</strong> Luka 19, ua oo atu <strong>le</strong> Faaola i <strong>le</strong> vaiaso<br />

mulimuli o Lana galuega i <strong>le</strong> olaga nei. Faitau <strong>le</strong> Luka 19:45–48<br />

ma fai atu i tamaiti o <strong>le</strong> vasega e vaai po o fea <strong>le</strong> vaega sa sili<br />

ona faaaluina ai e <strong>le</strong> Faaola Lona taimi i <strong>le</strong> vaiaso <strong>le</strong>a.<br />

• E mafai faapefea e <strong>le</strong> i ai i <strong>le</strong> malumalu ona faamanuiaina<br />

ma saunia <strong>le</strong> Faaola mo <strong>le</strong> mea o <strong>le</strong> a Ia feagai i <strong>le</strong> iuga<br />

o <strong>le</strong> vaiaso?<br />

• O <strong>le</strong> a se mea o loo aoaoina mai e nei fuaiupu e uiga i <strong>le</strong><br />

faamanuiaina o isi i Lona taimi a o iai i <strong>le</strong> malumalu?<br />

• Na faapefea ona faaalia e <strong>le</strong> Faaola Lona faaaloalo mo <strong>le</strong><br />

malumalu? (Na Ia tuliesea ia tagata na fefaataua’i.)<br />

Afai e te manao i ai, fai i tamaiti o <strong>le</strong> vasega su’e i <strong>le</strong> ata o <strong>le</strong><br />

Malumalu o Herota, numera 4 i <strong>le</strong> vaega o ata o Taiala<br />

i Tusitusiga Paia, ma faamanatu atu ia i latou o se maota foi<br />

<strong>le</strong>a o <strong>le</strong> Alii. Fesili atu: Afai e te iloaina e toe tasi <strong>le</strong> vaiaso <strong>le</strong>a<br />

e te ola ai, o fea e te manao e faaalu ai <strong>le</strong>na vaiaso?<br />

Ta’u atu i tamaiti o <strong>le</strong> vasega faapea e te<strong>le</strong> faataoto, tala, ma<br />

aoaoga faavae na aoaoina e Iesu Keriso i Lona vaiaso mulimuli<br />

<strong>le</strong>a o loo tusia i <strong>le</strong> Luka 20–21. Faamanatu atu ia i latou faapea<br />

ua latou suesueina <strong>le</strong> te<strong>le</strong> o nei tala i tusi a Mataio ma Mareko<br />

(tagai i fautaga mo <strong>le</strong> aoao atu mo <strong>le</strong> Mataio 21:18–22:46, i.<br />

49–50; Iosefa Samita—Mataio, i. 51–52; ma <strong>le</strong> Mareko12:41–44,<br />

. 69). Ta’u atu i tamaiti o <strong>le</strong> vasega faapea, ae tou te <strong>le</strong>’i<br />

suesueina <strong>le</strong> Togiola, maliu, ma <strong>le</strong> Toetu o Iesu Keriso mai <strong>le</strong><br />

tusi o Luka (Luka 22–24), e te manao iai latou ina ia faitauina<br />

puupuu nisi o aoaoga mulimuli a <strong>le</strong> Faaola mai <strong>le</strong> Luka 20–21.<br />

105<br />

Ia valaaulia tamaiti o <strong>le</strong> vasega e faaalu se sefulu minute e filifili<br />

mai ai ni fuaiupu mai <strong>le</strong> Luka 20–21. Fai atu ia i latou e faitau<br />

nisi o nei aoaoga a o mafaufau i ai po o <strong>le</strong> a se tulaga e oo i ai<br />

pe a faapea o <strong>le</strong> Faaola <strong>le</strong>a e tuuina mai nei aoaoga i totonu o <strong>le</strong><br />

malumalu. Ia valaaulia tamaiti o <strong>le</strong> vasega e fetufaai ma <strong>le</strong><br />

vasega mea na latou aoaoina pe na lagonaina. Fai atu ia i latou<br />

e faamatala mai pe aisea latou te manatu ai e matuai taua te<strong>le</strong><br />

<strong>le</strong> tuuina mai o <strong>le</strong> aoaoga i <strong>le</strong> vaiaso mulimuli o <strong>le</strong> Faaola.<br />

Soifua mai<br />

o Keriso<br />

Faatomuaga<br />

O <strong>le</strong> Soifuaga o Iesu Keriso<br />

Tausaga<br />

muamua o <strong>le</strong><br />

galuega a <strong>le</strong> Alii<br />

Paseka<br />

Muamua<br />

Luka 22–24<br />

Paseka<br />

Lona Lua<br />

Tausaga<br />

lona lua<br />

Paseka<br />

Lona Tolu<br />

Tausaga<br />

lona tolu<br />

Luka 22–24<br />

O mea na tutupu i nei<br />

mataupu e foliga mai<br />

na tutupu lava i <strong>le</strong>nei<br />

vaitaimi<br />

Paseka Mulimuli<br />

ma <strong>le</strong> vaiaso faai’u<br />

I <strong>le</strong> saunoa ai i <strong>le</strong> Togiola ma <strong>le</strong> Toetu, na ta’ua ai e Peresitene<br />

Gordon B. Hinck<strong>le</strong>y e faapea:<br />

“E <strong>le</strong>ai se mea se sili ona aafia ai uma tagata nai lo <strong>le</strong> oti, ma<br />

e <strong>le</strong>ai se faamoemoe e sili atu ona susulu ma se faatuatua e sili<br />

nai lo <strong>le</strong> mautinoa <strong>le</strong>a o <strong>le</strong> tino ola pea. O <strong>le</strong> faanoanoa <strong>le</strong> taulau<br />

<strong>le</strong>na e o mai faatasi ma soo se oti, o <strong>le</strong> faavauvau <strong>le</strong>na e sosoo<br />

mai ma <strong>le</strong> aveesea o se tasi e pe<strong>le</strong>, e faaitiitia i <strong>le</strong> mautinoa o <strong>le</strong><br />

Toetu o <strong>le</strong> Alo o <strong>le</strong> Atua i <strong>le</strong>na taeao muamua o <strong>le</strong> Eseta. ...<br />

“I <strong>le</strong> mafaufau loloto atu i <strong>le</strong> ofoofogia o <strong>le</strong> togiola na faataunuu<br />

e fai ma sui o tagata uma, na ta’u mai e <strong>le</strong> Perofeta o Iosefa<br />

Samita i ana lava upu uiga faamatala ma <strong>le</strong> matagofie:<br />

“‘Ia alalaga olioli mauga, ma outou vanu uma ia tagi <strong>le</strong>ote<strong>le</strong>;<br />

o outou sami uma e, ma e<strong>le</strong>e<strong>le</strong> matutu ta’u atu i mea ofoofogia<br />

a lo outou Tupu Faavavau! O outou vaitafe foi ma alia, ma vai<br />

laiti, ina tafe ifo ia ma <strong>le</strong> fiafia. Ia vivii atu <strong>le</strong> vao ma laau uma<br />

o <strong>le</strong> fanua i <strong>le</strong> Alii; ma o outou papa mausali ina tagi olioli ia! Ia<br />

pepese faatasi <strong>le</strong> la, ma <strong>le</strong> masina ma fetuao, ma ia alalaga<br />

faatasi atalii uma o <strong>le</strong> Atua ma <strong>le</strong> olioli! Ia tautino atu foi<br />

foafoaga faavavau o lona suafa e faavavau, faavavau lava!<br />

O <strong>le</strong>nei foi, ou te fai atu, faauta o <strong>le</strong> mamalu o <strong>le</strong> siufofoga ua<br />

tatou faalogoina mai <strong>le</strong> lagi, o loo talai mai i o tatou taliga, <strong>le</strong><br />

mamalu ma <strong>le</strong> faaolataga, ma <strong>le</strong> viiga, ma <strong>le</strong> tino ola pea, ma<br />

<strong>le</strong> ola faavavau; o malo, ma itumalo, ma pu<strong>le</strong>ga!‘ (MFF 128:23)“<br />

(i <strong>le</strong> Conference Report, Ape. 1996, 91–92; po o <strong>le</strong> Liahona,<br />

Iulai 1996, 80).<br />

O <strong>le</strong> Luka 22–24 o loo faamatalaina mai ai aso mulimuli o <strong>le</strong><br />

soifuaga o <strong>le</strong> Keriso a o Ia naunau atu e faataunuuina <strong>le</strong> Togiola,

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!