Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
O <strong>le</strong> Faaaliga a Ioane lå Paia<br />
pu, ipu malamalama, ulu. Faamalamalama o nei mea faafoliga<br />
uma e i ai o latou uiga ma e taua i <strong>le</strong> faaaliga a Ioane.<br />
Manatunatu i <strong>le</strong> faaaogaina o <strong>le</strong> tasi po o gaoioiga uma nei<br />
e lua:<br />
spirit<br />
• Faaaoga se pepa malo e tusia ma tipi ese mai ai ia ata<br />
o mea nei ma tusi ai ia upu nei “agaga,” o se pulou tupu,<br />
o mata’itusi E<strong>le</strong>ni o <strong>le</strong> a<strong>le</strong>fa (A) ma <strong>le</strong> omeka (Ω), o se<br />
tuugalamepa, o se fetu, o se pelu, ma ki. Tuuina atu i tagata<br />
o <strong>le</strong> vasega ma fai atu i ai e saili ia faailoga nei i <strong>le</strong> Faaaliga<br />
1 ma sueina o latou uiga i <strong>le</strong> faaaogaina o <strong>le</strong> Taiala<br />
i Tusitusiga Paia. A mae’a, ona valaauina <strong>le</strong>a e fetufaa’i ai<br />
ma <strong>le</strong> vasega mea ua latou aoaoina.<br />
• Ia faia kopi o <strong>le</strong> siata <strong>le</strong>nei ma tufatufa atu i tagata o <strong>le</strong><br />
vasega, a e aua <strong>le</strong> tusia se mea i <strong>le</strong> koluma “Faaliliuina”.<br />
Vaevae <strong>le</strong> vasega i ni vaega. Ia latou sueina, maka ma sue nisi<br />
mau e maua ai faailoga taitasi ona faatumu <strong>le</strong>a o faaliliuga<br />
i pepa. A mae’a ona siaki faatasi <strong>le</strong>a ma <strong>le</strong> vasega atoa.<br />
256<br />
O Faailoga i <strong>le</strong> Faaaliga 1<br />
Fuaiupu Faailoga Faaliliuina<br />
Mau<br />
4 Agaga<br />
e toafitu<br />
6 Tupu ma<br />
faitaulaga<br />
8 A<strong>le</strong>fa ma<br />
<strong>le</strong> Omeka<br />
12 Tuugalamepa<br />
e fitu<br />
16–17 Aao<br />
taumatau<br />
16 Fetu<br />
e fitu<br />
16 O <strong>le</strong> pelu e<br />
faataumaai<br />
ona itu<br />
18<br />
Ki o seoli<br />
ma <strong>le</strong> oti<br />
O auauna po o ta’ita’i i<br />
eka<strong>le</strong>sia e fitu i Asia.<br />
O tulaga o i latou i <strong>le</strong> malo<br />
se<strong>le</strong>sitila.<br />
O <strong>le</strong> mata’itusi muamua ma<br />
<strong>le</strong> mulimuli o <strong>le</strong> alafapeta<br />
a E<strong>le</strong>ni, e faatusa i <strong>le</strong> natura<br />
e faavavau o Iesu Keriso.<br />
O eka<strong>le</strong>sia e fitu, e tatau<br />
ona uuina i luga <strong>le</strong> sulu<br />
o <strong>le</strong> tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i<br />
Aao o <strong>le</strong> feagaiga, aao<br />
o <strong>le</strong> alofa ma <strong>le</strong> mamalu,<br />
faailoga o <strong>le</strong> malosi<br />
O se tasi o faatusa o<br />
taitai pu<strong>le</strong>faamalumalu<br />
o eka<strong>le</strong>sia e fitu<br />
O <strong>le</strong> upu a <strong>le</strong> Atua,<br />
e faamasinoina ai e amio<br />
<strong>le</strong>aga ma faasaoina ai<br />
i latou e lå sala<br />
Ki e tatalaina ai faitoto’a<br />
o <strong>le</strong> oti faa<strong>le</strong>agaga ma <strong>le</strong><br />
oti faa<strong>le</strong>tino.<br />
Faai’u i <strong>le</strong> faitauina o <strong>le</strong> faamatalaga <strong>le</strong>nei:<br />
FIS,<br />
Faaaliga 1:4<br />
MFF 76:51–59<br />
Taiala i<br />
Tusitusiga<br />
Paia, “A<strong>le</strong>fa.”<br />
Faaaliga 1:20;<br />
3 Nifae 18:24<br />
Galuega 7:55;<br />
Eperu 1:3, 13<br />
JST,<br />
Faaaliga 1:20<br />
Eperu 4:12<br />
2 Nifae<br />
9:10–13<br />
“O faailoga o se gagana e <strong>le</strong>ai se vaitau e patino i ai<br />
ma e lauiloa uma foi, na filifilia e <strong>le</strong> Atua i lona atamai,<br />
e aoao mai ai lana tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i ma molimau mai ai i lona<br />
Atalii. O gagana ia o tusitusiga paia, o <strong>le</strong> gagana<br />
o faaaliga, o <strong>le</strong> gagana a <strong>le</strong> Agaga, o <strong>le</strong> gagana o <strong>le</strong><br />
faatuatua. O se gagana e masani ai <strong>le</strong> Au Paia<br />
o augatupulaga uma” (Joseph Fielding Mc Conkie,<br />
Gospel Symbolism [1985], 1).<br />
Uuna’ia tagata o <strong>le</strong> vasega e faata’ita’i ona “vaai” a e <strong>le</strong> na’o<br />
o <strong>le</strong> faitau o tusi o Faaaliga.<br />
Faaaliga 1:4–20. O tusi o Faaaliga o se molimau<br />
i <strong>le</strong> misiona a Iesu Keriso. (10–15 minute)<br />
Ae <strong>le</strong>’i amataina <strong>le</strong> vasega, tusi i luga o <strong>le</strong> laupapa ni igoa o ni<br />
tagata ta’utaua i talafaasolopito (mo se faataitaiga, Lisati <strong>le</strong> Toa,<br />
A<strong>le</strong>sana <strong>le</strong> Sili, Aperaamo Linikone). Fesili: O a mea e mafai<br />
ona ta’u mai e suafa ua faasuafaina ai tagata taitoatasi? Tuu se<br />
ata o <strong>le</strong> Faaola i luga o <strong>le</strong> laupapa. Fai i <strong>le</strong> vasega e suesue i <strong>le</strong><br />
Faaaliga 1:4–20 ma saili ni upu ma fasi fuaitau o loo faaaogaina<br />
e faamatala ai Iesu Keriso. (O ni tali talafeagai, e aofia ai <strong>le</strong><br />
“molimau faatuatua” [f. 5], “A<strong>le</strong>fa ma <strong>le</strong> Omeka” [f.8].) “<strong>le</strong><br />
Atalii o <strong>le</strong> Tagata” [f.13], “o lå ola nei lava, sa oti” [f. 18].) Tusi