Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
numera e talafeagai i ai ma se avanoa ia lava e tusi ai tali<br />
o fesili taitasi. Ia faia ni fesili e matuai luitauina ai <strong>le</strong>a e<br />
moomuia ai ona faaaoga e tamaiti o <strong>le</strong> vasega <strong>le</strong> mafaufau,<br />
ae ia matuai manino ona faailoa mai <strong>le</strong> mau <strong>le</strong>a e mafai ona<br />
maua ai <strong>le</strong> tali ina ia aua ne’i te<strong>le</strong> se taimi o tamaiti e faaaluina<br />
ai e sue. Ia faaaoga fesili e pei o nei:<br />
1. Faitau <strong>le</strong> Luka 8:1–3. O <strong>le</strong> a sou manatu o <strong>le</strong> a <strong>le</strong> uiga o <strong>le</strong><br />
faaupuga <strong>le</strong>a “e na auauna atu ia te ia i a latou mea”?<br />
2. O <strong>le</strong> a <strong>le</strong> mea e faatusa i ai <strong>le</strong> fatu o loo i <strong>le</strong> faataoto<br />
i <strong>le</strong>tagata lulu saito? (tagai Luka 8:11). O a nisi o auala<br />
e mafai ona e totoina ai <strong>le</strong>na fatu i lou olaga?<br />
3. Faitau <strong>le</strong> Luka 8:22–25. E tusa ai ma nei fuaiupu, o a ni<br />
lagona na oo i <strong>le</strong> au soo <strong>le</strong>a atonu na <strong>le</strong> fiafia ai <strong>le</strong> Faaola?<br />
Tuu atu i tamaiti o <strong>le</strong> vasega se minute e tasi e tali ai <strong>le</strong> fesili<br />
o loo faapipii i nofoa o loo latou nonofo ai. Ona tuu atu <strong>le</strong>a o se<br />
faailoilo mo tamaiti uma e agai atu i <strong>le</strong> isi nofoa ma faaalu ai<br />
se minute se tasi i <strong>le</strong> fesili o loo iina. Ia faaauau ai pea seia oo<br />
ina ua maua uma e tamaiti o <strong>le</strong> vasega <strong>le</strong> avanoa e tali ai fesili<br />
uma. Ona faasa’o faatasi <strong>le</strong>a o a latou tali o se vasega, faaalu<br />
<strong>le</strong> taimi e faamalamalama ai fesili ma tali na e sili ona taua i au<br />
tamaiti o <strong>le</strong> vasega po o fesili foi latou te iloaina e sili ona<br />
luitauina ai i latou.<br />
Luka 9:1–6, 10 (tagai foi Mataio 10:1, 5–42;<br />
Mareko 6:7–13, 30). Pe a tuuina mai ia i tatou ni<br />
tofiga, ua ia i tatou <strong>le</strong> matafaioi e lipoti atu ai<br />
mea ua tatou faia. (10–15 minute)<br />
Tuu atu i tamaiti o <strong>le</strong> vasega e mafaufau i <strong>le</strong> tofiga po o se<br />
galuega sili ona taua na latou faia, ona tuuina atu <strong>le</strong>a o nisi o<br />
fesili nei ia i latou:<br />
• O ai na tuuina atu ia te oe <strong>le</strong> tofiga?<br />
• O <strong>le</strong> a sou manatu aisea na filifilia ai oe e mauaina <strong>le</strong> tofiga?<br />
• O <strong>le</strong> a <strong>le</strong> <strong>le</strong><strong>le</strong>i na e faataunuuina ai lau galuega?<br />
• E mafai faapefea ona e iloaina <strong>le</strong> popo<strong>le</strong> o <strong>le</strong> tagata i <strong>le</strong><br />
auala na e faataunuuina ai?<br />
Faitau <strong>le</strong> Luka 9:2–5 ma fesili atu:<br />
• O <strong>le</strong> a <strong>le</strong> tofiga na tuuina atu e Iesu i Ana Aposetolo?<br />
• O <strong>le</strong> a <strong>le</strong> taua o <strong>le</strong>nei tofiga?<br />
• Pe e te manatu sa fiafia Iesu i <strong>le</strong> <strong>le</strong><strong>le</strong>i o <strong>le</strong> faataunuuina<br />
o a latou tofiga? Aisea?<br />
Fai atu i tamaiti o <strong>le</strong> vasega e faitau <strong>le</strong> Luka 9:10 ma vaai ai po<br />
o <strong>le</strong> a <strong>le</strong> mea na faia e Aposetolo ina ua uma <strong>le</strong> latou tofiga.<br />
Ia aoao atu tamaiti o <strong>le</strong> vasega faapea o loo i ai sa tatou galuega<br />
taua e lipoti atu ai po o <strong>le</strong> a <strong>le</strong> <strong>le</strong><strong>le</strong>i o <strong>le</strong> faataunuuina o o tatou<br />
tofiga ia i latou o e na tuuina mai ia i tatou. Fesili atu:<br />
• E faapefea ona tuuina mai e <strong>le</strong> Alii ia tofiga po o auaunaga<br />
ia i tatou? (E auala mai taitai o <strong>le</strong> Eka<strong>le</strong>sia, feagaiga paia,<br />
faaaliga i <strong>le</strong> tagata lava ia.)<br />
• E faapefea ona tatou lipotia atu nei tofiga i <strong>le</strong> Alii?<br />
87<br />
• O ai isi tatou te lipoti atu i ai e tusa ma <strong>le</strong> faataunuuina<br />
o o tatou valaauga i <strong>le</strong> Eka<strong>le</strong>sia?<br />
• E faapefea ona tatou lipotia o tatou tofiga i totonu<br />
o o tatou aiga?<br />
Faitau <strong>le</strong> Faaaliga 20:12 ma fesili atu:<br />
• O ai <strong>le</strong>a o <strong>le</strong> a tatou tutu ai i luma e tuuina atu i ai la tatou<br />
lipoti mulimuli o lo tatou olaga i <strong>le</strong>nei lalolagi?<br />
• O <strong>le</strong> a se mea e te manao e lipoti atu i <strong>le</strong>a taimi?<br />
Luka 9:46–56. Ua valaaulia i tatou e Iesu ina ia<br />
tatou faapa<strong>le</strong>pa<strong>le</strong> i isi. (15–20 minute)<br />
Aumai ni ituaiga musika eseese i <strong>le</strong> vasega. Ia taina pese taitasi<br />
ma valaaulia tamaiti o <strong>le</strong> vasega e filifili <strong>le</strong> pese latou te fiafia<br />
i ai. Ia talanoaina pe faapefea ona faapei tagata o musika,<br />
e eseese uma lava. Faitau <strong>le</strong> 4 Nifae 1:17 ma fesili atu: O <strong>le</strong> a <strong>le</strong><br />
mea o loo aoao mai e <strong>le</strong>nei fuaiupu i ni o tatou lagona e tatau<br />
ona i ai e faatatau i tagata o isi atunuu, tapuaiga, po o tulaga?<br />
Tusi <strong>le</strong> upu faapa<strong>le</strong>pa<strong>le</strong> i luga o <strong>le</strong> laupapa ma talanoaina <strong>le</strong> uiga.<br />
Ia valaaulia tamaiti o <strong>le</strong> vasega e faamatala atu i <strong>le</strong> vasega se<br />
tagata e matuai faapa<strong>le</strong>pa<strong>le</strong> lava ma aga<strong>le</strong><strong>le</strong>i ia i latou e ese<br />
mai. Fesili atu:<br />
• O <strong>le</strong> a se mea e faagaeetia ai oe i <strong>le</strong>nei tagata?<br />
• E mafai faapefea ona tatou aloese mai <strong>le</strong> <strong>le</strong> faapa<strong>le</strong>pa<strong>le</strong>?<br />
Ia valaaulia tamaiti o <strong>le</strong> vasega e faitau <strong>le</strong> Luka 9:49–56.<br />
• O <strong>le</strong> a se manatu o i latou o e faapa<strong>le</strong>pa<strong>le</strong> i isi i <strong>le</strong> tagata <strong>le</strong>a na<br />
tulieseina ia temoni i <strong>le</strong> suafa o Keriso po o tagata Samaria?<br />
• O <strong>le</strong> a se manatu o Aposetolo i <strong>le</strong> tagata <strong>le</strong>a na tulieseina<br />
ia temoni?<br />
• O <strong>le</strong> a sa latou vaai i tagata Samaria?<br />
Fai atu i tamaiti o <strong>le</strong> vasega e toe faitau ia fuaiupu ma vaai ai<br />
mo uiga o <strong>le</strong> Faaola na faaalia i <strong>le</strong> tagata na tulieseina ia temoni<br />
faapea ma tagata Samaria. Fesili atu: E te manatu sa fiafia <strong>le</strong><br />
Faaola i uiga o Ona soo? Aisea na fiafia ai pe <strong>le</strong>’i fiafia ai?<br />
Ia valaaulia tamaiti o <strong>le</strong> vasega e mafaufau e uiga i a latou<br />
amioga e faasaga i tagata o isi tapuaiga poo latou o e foliga mai<br />
o ni tagata agasala. Fai atu i tamaiti o <strong>le</strong> vasega e tusi i lalo ni<br />
o latou manatu i se fetalaiga a <strong>le</strong> Faaola pe afai e talanoa atu<br />
o Ia e faatatau i o latou uiga. Faitau ia saunoaga nei pe tuuina<br />
atu i tamaiti o <strong>le</strong> vasega o ni pepa e tufaina atu.<br />
Na aoao mai ia Peresitene Gordon B. Hinck<strong>le</strong>y:<br />
“Ou te aioi atu i o tatou tagata i soo se mea ina ia ola<br />
ma <strong>le</strong> faaaloalo ma <strong>le</strong> talisapaia o i latou e <strong>le</strong> auai i la<br />
tatou Eka<strong>le</strong>sia. E matua manaomia te<strong>le</strong> <strong>le</strong> vafealoai<br />
ma <strong>le</strong> faaaloalo i ai latou o e e eseese talitonuga ma<br />
aoaoga. E <strong>le</strong> tatau ona tatou lagolagoina soo se aoaoga<br />
e faapea e sili <strong>le</strong> isi lanu i <strong>le</strong> isi lanu. O loo tatou ola<br />
i se lalolagi o eseesega. E mafai ma e ao ona tatou<br />
Luka 7–9