You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
O GALUEGA A LE AU APOSETOLO<br />
Tusitala: O Luka na tusia ia Galuega a <strong>le</strong> au Aposetolo (tagai<br />
i <strong>le</strong> faaulutala i <strong>le</strong> tusi a Luka i. 72). Na ia tusia ia Galuega o se<br />
tala faasolo o lana evagelia (tagai Luka 1:1–4; Galuega 1:1). I<br />
<strong>le</strong> evagelia a Luka na ia molimau ai i <strong>le</strong> fanau mai, <strong>le</strong> soifuaga,<br />
<strong>le</strong> maliu ma <strong>le</strong> Toetu o <strong>le</strong> Faaola. O <strong>le</strong> tusi o Galuega e faaopoopo<br />
i ai galuega a Aposetolo a <strong>le</strong> Alii i <strong>le</strong> folafolaina atu o <strong>le</strong> savali<br />
o <strong>le</strong> tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i i <strong>le</strong> lalolagi atoa. (tagai Galuega 1:1–8; tagai foi<br />
Taiala i Tusitusiga Paia “Galuega a <strong>le</strong> Au Aposetolo” “Luka.”<br />
O E o Loo Tusi i Ai: Na tusi Luka i se tagata e igoa ia Teofilo<br />
atonu o se tagata taua i <strong>le</strong> malo o Roma. E ui o <strong>le</strong> Galuega, e pei<br />
o <strong>le</strong> tusi a Luka, e foliga o loo faapitoa mo se tagata e toatasi,<br />
o i latou uma e faitauina ma <strong>le</strong> mae’ae’a ia tusitusiga a Luka o <strong>le</strong><br />
a mauaina se faate<strong>le</strong>ina o lo latou malamalama i <strong>le</strong> tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i.<br />
Talaaga Faasolopito: O mea o loo faamatalaina i <strong>le</strong> Galuega na<br />
tutupu i totonu o se periota pe tusa ma <strong>le</strong> tolusefulu tausaga<br />
a’o tuputupu a’e <strong>le</strong> Eka<strong>le</strong>sia ma oo atu i vaega o <strong>le</strong> lalolagi sa<br />
pu<strong>le</strong>a e <strong>le</strong> malo o Roma. O <strong>le</strong> tusi e faapitoa i <strong>le</strong> talaiga a Peteru<br />
ma Paulo. O Luka sa avea ma soa a Paulo mo ni tausaga se te<strong>le</strong><br />
ma o <strong>le</strong> te<strong>le</strong> o tusitusiga i <strong>le</strong> Galuega e faatatau i <strong>le</strong> femalagaa’i<br />
o Paulo i ana talaiga. Na faai’uina ia Galuega pe tusa o <strong>le</strong> T.A.<br />
62 i se Tala i <strong>le</strong> talaiga a Paulo a o faafa<strong>le</strong>puipuia o ia.<br />
Autu: O <strong>le</strong> Galuega e 1:8 o <strong>le</strong> auivi atoa <strong>le</strong>na o <strong>le</strong> tusi o Galuega<br />
o loo faamatalaina ai ia galuega tala’i faaaposetolo i Ierusa<strong>le</strong>ma,<br />
(mataupu 1–7), Iutaia ma Samaria (mataupu 8–9) ma “itu pito<br />
i mamao o <strong>le</strong> fogae<strong>le</strong>e<strong>le</strong>” (matupu 10–28).<br />
O Aposetolo na latou faataunuuina a latou talaiga ina ua<br />
mae’a ona latou “mauaina <strong>le</strong> mana mai luga” (Luka 24:49),<br />
po o se isi faaupuga o <strong>le</strong> faaeeina i ai <strong>le</strong> Agaga Paia. O se<br />
saunoaga <strong>le</strong>nei a Peresitene Ezra Taft Benson, a o avea o ia ma<br />
Peresitene o <strong>le</strong> Korama a <strong>le</strong> Au Aposetolo e Toasefululua:<br />
“Afai e i ai se savali ua ou ta’u atu soo i ou uso o <strong>le</strong><br />
To’asefululua, o <strong>le</strong> logo atu <strong>le</strong>a o <strong>le</strong> Agaga <strong>le</strong> mea taua. O <strong>le</strong> mea<br />
e taulia o <strong>le</strong> Agaga. Ua ou <strong>le</strong> mautinoa pe ua faafia ona ou faia<br />
nei upu, ma ou te <strong>le</strong> vaivai ai i <strong>le</strong> faia pea—o <strong>le</strong> mea e sili ona<br />
matua taulia o <strong>le</strong> Agaga” (tautalaga i se semina mo peresitene<br />
o misiona, 3 Aperila. 1985, Taiala mo Faifeautalai: Aoaoga mo<br />
Faifeautalai [1988], 73).<br />
140<br />
Faatomuaga<br />
Galuega 1–2<br />
Mo se periota e fasefulu aso, na asia ai e Keriso i lona tino<br />
toetu ia Lona Au Soo ma talanoa ma i latou “i mea e faatatau<br />
i <strong>le</strong> malo o <strong>le</strong> Atua” (Galuega 1:3). O uluai mataupu o <strong>le</strong><br />
Galuega e fesoasoani i lo tatou malamalamaaga i <strong>le</strong> malosi na<br />
oo i olaga o ta’ita’i anamua o <strong>le</strong> Eka<strong>le</strong>sia e ala mai i <strong>le</strong> misiona<br />
a Keriso ma faatinoga a <strong>le</strong> Agaga Paia. O nei mataupu ua<br />
fofolaina mai ai <strong>le</strong> tala o <strong>le</strong> talaiga o <strong>le</strong> tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i e Aposetolo<br />
ma lo latou faatuina o <strong>le</strong> Eka<strong>le</strong>sia i Ierusa<strong>le</strong>ma a’o saunia e <strong>le</strong><br />
Alii ia avefeau e tala’i i <strong>le</strong> mau tagata ua fia faalogo.<br />
Suesue ma <strong>le</strong> agaga tatalo <strong>le</strong> Galuega 1–2 ma manatunatu<br />
i mataupu faavae nei a’o <strong>le</strong>’i saunia au <strong>le</strong>sona.<br />
O ni Mataupu<br />
Faavae o <strong>le</strong> Tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i e te Sailia:<br />
• E toate<strong>le</strong> ni tagata o <strong>le</strong> Eka<strong>le</strong>sia anamua na molimauina <strong>le</strong><br />
Alii i <strong>le</strong> tino toetu (tagai Galuega 1;1–3; Tagai foi i <strong>le</strong><br />
1 Korinito 15:5–8)<br />
• O <strong>le</strong> a folafolaina atu <strong>le</strong> tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i i “itu uma o <strong>le</strong> lalolagi”<br />
(Galuega 1:8) e ala atu i <strong>le</strong> mana o <strong>le</strong> Agaga (tagai Galuega<br />
1:4–8; 2:14–47; tagai foi i <strong>le</strong> Mamona 9:22; MFF 1:4).<br />
• I <strong>le</strong> toe Afio Faalua Mai, o <strong>le</strong> a toe afio mai ai Iesu i <strong>le</strong> auala<br />
lava e tasi pei ona ia tuua <strong>le</strong> lalolagi (tagai Galuega 1:9–11;<br />
MFF 45:44–52).<br />
• O Aposetolo o e ua faauuina e avea ma molimau i <strong>le</strong> paia<br />
ma <strong>le</strong> mamalu o Iesu Keriso. O avanoa i <strong>le</strong> Korama a <strong>le</strong><br />
Toasefululua e faatumuina pei ona faatonu mai e <strong>le</strong> Alii<br />
(tagai Galuega 1:15–26; tagai foi i <strong>le</strong> Galuega 4:33).<br />
• O <strong>le</strong> meaalofa o <strong>le</strong> tautala i gagana o <strong>le</strong> meaalofa a <strong>le</strong> Agaga<br />
ma e fesoasoani i galuega faafaifeautalai (tagai Galuega<br />
2:1–12; tagai foi MFF 46:24–26).<br />
Fautuaga mo <strong>le</strong> Aoao Atu<br />
Filifili mai i aitia nei pe faaaogaina ni au lava, a o e saunia<br />
<strong>le</strong>sona mo <strong>le</strong> Galuega 1–2.<br />
Galuega 1–10. I <strong>le</strong> suesueina o <strong>le</strong> olaga o <strong>le</strong><br />
Aposetolo o Peteru, o <strong>le</strong> a tatou mautinoa ai pe<br />
faapefea ona faatonutonuina e <strong>le</strong> Alii ia gaoioiga<br />
a <strong>le</strong> Eka<strong>le</strong>sia e ala atu ia Peteru. (20–25 minute)<br />
O nisi o <strong>le</strong> vasega latou te manatuaina Peteru o lå na faafitia<br />
faatolu <strong>le</strong> Faaola, ae galo ai <strong>le</strong> te<strong>le</strong> o mea silisili na faia [e Peteru].