You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
O LE TALALELEI E TUSA AI MA LE FAAMATALAGA A IOANE<br />
Tusitala: O <strong>le</strong> Tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i a Ioane o se molimau mafana ia Iesu<br />
Keriso na tusia e se tasi o Ana auauna ma soo e sili ona<br />
faamoemoeina ma pe<strong>le</strong> ia te ia. E pei o Mataio, o Ioane o se<br />
tasi o aposetolo i ulua’i Aposetolo e Toasefululua a <strong>le</strong> Alii ma<br />
avea ai o ia ma molimau faapitoa i gaoioiga ma aoaoga i lana<br />
Tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i. O Ioane ma Iakopo o atalii o Sepetaio ma e pei<br />
o Simona Peteru, o ni fai faiva na tuua mea sa latou faia ae<br />
o ina ua valaauina i latou (Mareko 1:19–20; Luka 5:10–11). Sa<br />
faaigoa e Iesu <strong>le</strong> auso o Atalii o Faititili (tagai Mareko 3:17).<br />
O Ioane ma Iakopo o Aposetolo e toalua na tofia e Iesu e<br />
tauaveina ki o <strong>le</strong> au peresitene. O Peteru, Iakopo ma Ioane na<br />
avea ma uso o <strong>le</strong> Au Peresitene o <strong>le</strong> Eka<strong>le</strong>sia i lo latou vaitaimi<br />
(Joseph Fielding Smith, Doctrines of Salvation, comp. Bruce R<br />
McConkie, 3 vols. [1954-56], 3:152).<br />
O <strong>le</strong> to’atolu <strong>le</strong>nei sa faatasi ma <strong>le</strong> Alii i <strong>le</strong> toe faatuina mai o <strong>le</strong><br />
afafine o Iairo, o <strong>le</strong> [Mauga] o Liua, ma Ketesemane. I <strong>le</strong><br />
molimau a Ioane, sa ia faapea ai o ia o se soo e pe<strong>le</strong> ia Iesu.<br />
(Ioane 21;20; taga’i fo’i Ioane 13:23; 19:26; 20:2; 21:7). O <strong>le</strong> Tusi<br />
a Mamona ma <strong>le</strong> Mataupu Faavae ma <strong>Feagaiga</strong> o loo taua ai ia<br />
Ioane o se tali faaaliga ma se tagata e toefuataiina mai <strong>le</strong><br />
perisitua i aso e gata ai (tagai 1 Nifae 14:18–27; Eteru 4:16;<br />
MFF 7; 27;12; 77; tagai foi i Taiala i Tusitusiga Paia, “Ioane,<br />
<strong>le</strong> atalii o Sepetaio.”<br />
O e o Loo Tusi i Ai: Na tusia e Elder Bruce R. Mc Conkie<br />
faapea, “O <strong>le</strong> Evagelia a Ioane o se faamatalaga mo <strong>le</strong> Au Paia;<br />
o <strong>le</strong> tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i sili mo <strong>le</strong> Eka<strong>le</strong>sia, mo i latou ua malamalama<br />
i tusitusiga paia ma o latou uiga ma e ua faatauaina mea<br />
faa<strong>le</strong>agaga ma <strong>le</strong> faavavau” (Mormon Doctrine, 336).<br />
Talaaga Faasolopito: E toaitiiti nisi ua auau faatasi i <strong>le</strong> vaitaimi<br />
tonu na tusia ai <strong>le</strong> Tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i a Ioane. Pei ona tusia e se tasi o<br />
tagata aoaoina o <strong>le</strong> Eka<strong>le</strong>sia, E i ai manatu “<strong>le</strong><strong>le</strong>i” ua faapea [o <strong>le</strong><br />
faaiuga o <strong>le</strong> senituri muamua], ae peita’i e <strong>le</strong> lava <strong>le</strong> malosi ma<br />
<strong>le</strong> faatumauina o <strong>le</strong>a mau e aveesea ai <strong>le</strong> manatu atonu o se<br />
taimi muamua atu pei o <strong>le</strong> A.D. 35 i <strong>le</strong> 45?(C Wilford Griggs,<br />
“The Testimony of John,” in Studies in Scripture: Volume Five, the<br />
Gospels, 111). E i ai nisi ua talitonu na tusia e Ioane lana evagelia<br />
i Efeso i <strong>le</strong> taimi ina ua maea <strong>le</strong> faatafunaina o Ierusa<strong>le</strong>ma.<br />
Uiga Tulaga Ese: Mai <strong>le</strong> fa o Evagelia, e te<strong>le</strong> ni mea uiga ese<br />
o loo ta’ua e Ioane, pe tusa ma <strong>le</strong> 92 pasene e ese ai mai isi<br />
(taga’i “Taiala i Tusitusiga Paia,” itulau 683). O siata i lalo o loo<br />
aote<strong>le</strong> atu ai <strong>le</strong> eseesega o <strong>le</strong> tusi a Ioane mai isi Evagelia.<br />
Mataio, Mareko,<br />
ma Luka<br />
Tulimatai atu i <strong>le</strong> misiona<br />
a Iesu i Kalilaia<br />
Faamamafaina ai o Iesu o <strong>le</strong><br />
Alo o Tavita (o <strong>le</strong> Mesia)<br />
Faataua <strong>le</strong> faatuina o <strong>le</strong><br />
Eka<strong>le</strong>sia ma lona perisitua<br />
Ioane<br />
Tulimatai atu i <strong>le</strong> misiona<br />
a Iesu i Iutaia<br />
Faamamafaina ai o Iesu<br />
o <strong>le</strong> Alo o <strong>le</strong> Atua<br />
Faataua mea moni mo<br />
tagata o <strong>le</strong> Eka<strong>le</strong>sia<br />
112<br />
Faamamafaina <strong>le</strong> faasologa<br />
o mea na tutupu<br />
O fetalaiga a Iesu e masani<br />
ona pupuu<br />
Autu: Ua folafola mai e Ioane o <strong>le</strong> faamoemoega o <strong>le</strong> tusia<br />
o lana molimau “ina ia talitonu ai outou, o Iesu o <strong>le</strong> Keriso<br />
lava ia, o <strong>le</strong> Alo o <strong>le</strong> Atua; ina ia maua ai foi <strong>le</strong> ola i lona suafa<br />
e outou o e talitonu” (Ioane 20:31)<br />
O mea na tutupu i nei<br />
mataupu e foliga mai<br />
na tutupu lava i <strong>le</strong>nei<br />
vaitaimi<br />
Soifua mai<br />
o Keriso<br />
Faatomuaga<br />
O <strong>le</strong> Soifuaga o Iesu Keriso<br />
Tausaga<br />
muamua o <strong>le</strong><br />
galuega a <strong>le</strong> Alii<br />
Paseka<br />
Muamua<br />
Ioane 1<br />
Paseka<br />
Lona Lua<br />
Faamamafaina <strong>le</strong> savali<br />
faa<strong>le</strong>agaga mai i mea na tutupu<br />
I <strong>le</strong> te<strong>le</strong> o taimi e aafia ai ia<br />
ni aoaoga uumi a Iesu.<br />
Tausaga<br />
lona lua<br />
Paseka<br />
Lona Tolu<br />
Tausaga<br />
lona tolu<br />
O <strong>le</strong> molimau a Ioane na amata i se auala e ese mai i i si tagata<br />
tusi Evagelia. O Ioane o loo tulimatai atu ana tusitusiga ia<br />
Keriso i <strong>le</strong> mua’i olaga, o <strong>le</strong> “Upu a <strong>le</strong> Atua” ma Le Foafoa<br />
paia, nai lo <strong>le</strong> talafaasolopito po o <strong>le</strong> gafa o Iesu, <strong>le</strong> Folafolaga<br />
o <strong>le</strong> fanau mai ma <strong>le</strong> fanau mai. Ua aote<strong>le</strong>ina e Ioane <strong>le</strong> te<strong>le</strong><br />
o mataupu autu o loo faalaute<strong>le</strong>ina i <strong>le</strong> tusi. O loo molimauina<br />
ai <strong>le</strong> paia o Iesu Keriso ma Lana matafaioi autu i <strong>le</strong> fuafuaga<br />
a <strong>le</strong> Tama Faa<strong>le</strong>lagi.<br />
Suesue ma <strong>le</strong> agaga tatalo <strong>le</strong> Ioane 1 ma mafaufau i mataupu<br />
faavae nei ae <strong>le</strong>’i saunia au <strong>le</strong>sona.<br />
O Nisi o Mataupu<br />
Faavae Taua o <strong>le</strong> Tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i e Saili Iai<br />
Paseka Mulimuli<br />
ma <strong>le</strong> vaiaso faai’u<br />
• I lalo o <strong>le</strong> taitaiga a <strong>le</strong> Tama Faa<strong>le</strong>lagi, na foafoaina ai e Iesu<br />
Keriso <strong>le</strong> lalolagi <strong>le</strong>nei atoa ai ma isi lalolagi (tagai Ioane<br />
1:1–3; tagai foi Kolose 1:16–17; Eperu 1:1–3; Mose 1:33).<br />
• E ui lava o Iesu Keriso o se tasi o <strong>le</strong> Aigaatua a’o <strong>le</strong>’i soifua<br />
mai o Ia i la <strong>le</strong> tino, e <strong>le</strong>’i mauaina uma e Ia <strong>le</strong> mana ma <strong>le</strong><br />
mamalu a o tamaitiiti o ia, ae sa tuputupu a’e i <strong>le</strong> alofa<br />
tunoa seia oo ina mauaina e Ia <strong>le</strong> atoatoaga (tagai Ioane<br />
1:14; tagai foi MFF 93:12–16).<br />
• E faapei ona mauaina e Iesu <strong>le</strong> alofa tunoa, e faapena foi<br />
ona tatou tuputupu a’e faa<strong>le</strong>agaga se’ia tatou mauaina mea