Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
O LE TUSI A PAULO IA FILEMONI<br />
Pe tusa<br />
o <strong>le</strong> T.A.<br />
O <strong>le</strong> malaga<br />
faafaifeautalai<br />
muamua<br />
(Galuega 13–14)<br />
Tusitala ma E o Loo Tusi i Ai: Na tusia e Paulo <strong>le</strong> tusi a<br />
Fi<strong>le</strong>moni i <strong>le</strong> taimi o lona faafa<strong>le</strong>puipuiina muamua i Roma.<br />
O loo faatuatusi <strong>le</strong>nei tusi ia Fi<strong>le</strong>moni, o se tagata o <strong>le</strong><br />
Eka<strong>le</strong>sia ma <strong>le</strong> matai o <strong>le</strong> pologa e igoa ia Onesemo, o se tasi<br />
o tagata na faaliliuina mai e Paulo (tagai Fi<strong>le</strong>moni 1:1–10).<br />
Talaaga Faasolopito: O Fi<strong>le</strong>moni o se tagatanuu o Kolose ma<br />
atonu foi o ia o se tasi o tagata na faaliliu mai e Paulo (tagai<br />
Fi<strong>le</strong>moni 1:19–20). O ia o se tagata sagisagi o <strong>le</strong> eka<strong>le</strong>sia, ma<br />
sa ia tuuina atu ma <strong>le</strong> lima foai lona fa<strong>le</strong> ma ana mea e faaaoga<br />
e <strong>le</strong> Eka<strong>le</strong>sia (tagai Fi<strong>le</strong>moni 1:2–5). Sa faamanino atu e Paulo<br />
i <strong>le</strong>nei tusi se manatu e tuu ia Onesemo—<strong>le</strong> pologa a Fi<strong>le</strong>moni<br />
na sola– -la te nonofo, aua o ia o se uo aoga. Peitai, e <strong>le</strong> mafai<br />
ona faia e Paulo, talu ai o <strong>le</strong> tau<strong>le</strong>a<strong>le</strong>a pologa ua liliu mai, o se<br />
meatotino a se tasi tagata. O <strong>le</strong> faasalaga mo se pologa e sola<br />
o <strong>le</strong> oti. Sa tauanau atu e Paulo ia Fi<strong>le</strong>moni ina ia ona talia<br />
Onesemo e faapei ona ia taliaina Paulo (tagai Fi<strong>le</strong>moni 1:12–19).<br />
Autu: Sa manao Paulo i <strong>le</strong> tagata ia faatoa faaliliu mai e toe foi<br />
i <strong>le</strong> fa<strong>le</strong> ma faa<strong>le</strong><strong>le</strong>i ma lona matai. Na ia tusia <strong>le</strong>nei tusi e faatoga<br />
atu ai mo <strong>le</strong>a mea, ma <strong>le</strong> faamoemoe o <strong>le</strong> a toe taliaina Onesemo<br />
e Fi<strong>le</strong>moni i lona alofa tunoa. E ui o <strong>le</strong> toe foi atu i lona matai,<br />
o <strong>le</strong> a na <strong>le</strong> maua ai lona saolotoga fou mai <strong>le</strong> nofo pologa, ae<br />
ua mauaina e Onesemo se isi saolotoga e na o <strong>le</strong> tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i<br />
a Iesu Keriso e maua ai (tagai Fi<strong>le</strong>moni 1:10).<br />
Faatomuaga<br />
O <strong>le</strong> malaga<br />
faafaifeautalai<br />
lona lua (Galuega<br />
15:36–18:22)<br />
O <strong>le</strong> malaga<br />
faafaifeautalai<br />
lona tolu (Galuega<br />
18:23–21:15)<br />
Fi<strong>le</strong>moni 1<br />
O <strong>le</strong>nei Tusi na<br />
tusia lava i <strong>le</strong> taimi<br />
<strong>le</strong>nei<br />
Faafa<strong>le</strong>puipuiina<br />
i Kaisaraia ma<br />
Roma (Galuega<br />
21:16–28:31)<br />
E oo atu i <strong>le</strong><br />
faafa<strong>le</strong>puipuiina<br />
lona lua i Roma<br />
47–50 50–53 53–57 57–62 62–65<br />
O <strong>le</strong> tusi a Fi<strong>le</strong>moni o loo aumaia ai se tasi o faamalamalamaga<br />
sili o <strong>le</strong> uiga o <strong>le</strong> loto faamagalo ma <strong>le</strong> salamo <strong>le</strong>a e mafai ona<br />
maua i tusitusiga a Paulo. Ua faamaonia <strong>le</strong> Aposetolo o se<br />
faataitaiga o <strong>le</strong> alofa faaKeriso ma <strong>le</strong> aga<strong>le</strong><strong>le</strong>i. A o saisaitia<br />
i totonu o puipui o <strong>le</strong> fa<strong>le</strong>puipui, sa faaalia e Paulo ona lagona<br />
faamomoiloto a o ia faatoga atu mo se tau<strong>le</strong>a<strong>le</strong>a faatauvaa<br />
e <strong>le</strong>ai lava se tasi ua na o Paulo e manao i ai.<br />
Ia suesue ma <strong>le</strong> agaga tatalo <strong>le</strong> Fi<strong>le</strong>moni 1 ma manatunatu<br />
i mataupu faavae nei a’o <strong>le</strong>’i saunia au <strong>le</strong>sona.<br />
227<br />
O Nisi Mataupu<br />
Faavae Taua o <strong>le</strong> Tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i e Saili Iai<br />
• E tatau ona tatou faamagalo atu i isi i lo latou faatausuai mai<br />
ia te i tatou (tagai Fi<strong>le</strong>moni 1:10– 20; tagai foi MFF 64:9–11).<br />
• O <strong>le</strong> tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i, e tutusa tagata uma i <strong>le</strong> silafaga a <strong>le</strong> Alii<br />
(tagai Fi<strong>le</strong>moni 1:15–17; tagai foi A<strong>le</strong>ma 1:26; MFF 88:107).<br />
Fautuaga mo <strong>le</strong> Aoao Atu<br />
Faaaoga aitia nei pe faaaoga ni au lava, a o e saunia e aoao<br />
atu <strong>le</strong> Fi<strong>le</strong>moni 1.<br />
Fi<strong>le</strong>moni 1. O <strong>le</strong> tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i e tutusa tagata uma<br />
i <strong>le</strong> silafaga a <strong>le</strong> Alii. (35–40 minute)<br />
Tusi igoa o Paulo, Onesemo, ma Fi<strong>le</strong>moni i luga o <strong>le</strong> laupapa,<br />
ma tusi ai se filifili mamafa.<br />
• O a mea sa faaaogaina ai filifili i <strong>le</strong> talafaasolopito atoa?<br />
• O a mea e faatusa i ai?<br />
Faamatala o igoa o loo i luga o <strong>le</strong> laupapa o tagata ia na i ai<br />
filifili i o latou olaga. Fai i <strong>le</strong> vasega e faitau faatopetope <strong>le</strong><br />
Fi<strong>le</strong>moni 1:1–21 ma saili filifili o i latou ia taitoatasi. A latou<br />
mauaina tali, ona tusi <strong>le</strong>a i luga o <strong>le</strong> laupapa ma talanoaina.<br />
(E mafai ona aofia ai <strong>le</strong> faafa<strong>le</strong>puipuiia o Paulo, o Onesemo o<br />
se pologa, ma Fi<strong>le</strong>moni atonu o se matai e lå maua <strong>le</strong> loto<br />
faamagalo.)<br />
Fetufaai faamatalaga talafeagai mai <strong>le</strong> faatomuaga o <strong>le</strong> tusi<br />
a Fi<strong>le</strong>moni. Faamatala i <strong>le</strong> vaitaimi o Fi<strong>le</strong>moni ma Onesemo,<br />
o pologa e matua <strong>le</strong>ai se avanoa e tuu i ai e o latou matai. E oo<br />
lava i ni nai masei faatauvaa e masani lava ona faasalaina i faiga<br />
aupito sauã. Mafaufau e faitau atu <strong>le</strong> faamalamalamaga <strong>le</strong>nei:<br />
“O <strong>le</strong> uiga faaalia o <strong>le</strong> tulafono i tagata pologa sa faaalia<br />
<strong>le</strong>a i se faiga servi<strong>le</strong> caput nullum jus habet; e <strong>le</strong>ai se<br />
aiãtatau a <strong>le</strong> pologa. E <strong>le</strong>ai se tuaoi o <strong>le</strong> malosi o <strong>le</strong> matai.<br />
E mafai ona ia toesea se vaega o <strong>le</strong> tino, faataugã, pe<br />
fasiotia foi <strong>le</strong> pologa pe a manao ai o ia [matai]. ...O<br />
<strong>le</strong> sailia o pologa sosola o se galuega. O pologa e toe<br />
maua mai e faailoga o latou muaulu, faasalaina i <strong>le</strong><br />
faaluaina o <strong>le</strong> mamafa o a latou galuega, ma o nisi<br />
taimi e tau’ai ai i manu feai i totonu o <strong>le</strong> malae<br />
o taaloga. E matua te<strong>le</strong> naua <strong>le</strong> faitau aofai o pologa.<br />
O nisi tagata sa fai a latou pologa e oo atu lava i <strong>le</strong><br />
luasefulu afe [a latou pologa]” (Marvin R. Vincent,<br />
Word Studies in the New Testament, 4 vols.<br />
[1900–1901], 3:519).