Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
O <strong>le</strong> Tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i e Tusa ma <strong>le</strong> Faamatalaga a Mataio<br />
Faatomuaga<br />
O <strong>le</strong> Mataio 3–4 o loo faamatalaina mai ai ia sauniuniga na<br />
faia a Iesu a o <strong>le</strong>’i amataina Lana galuega aloaia. O Lana<br />
faataitaiga o <strong>le</strong> saunia e faamanatu mai ai ia i tatou afai tatou<br />
te “saunia o <strong>le</strong> a [tatou] <strong>le</strong> matata’u lava” (MFF 38:30). O <strong>le</strong><br />
vaitaimi <strong>le</strong>a na oo ai foi Iesu i faaosoosoga e pei foi o o tatou<br />
faaosoosoga (tagai Mataio 4:3–11).<br />
Suesue ma <strong>le</strong> agaga tatalo <strong>le</strong> Mataio 3–4 ma mafaufau<br />
i mataupu faavae nei ae <strong>le</strong>’i sauniaina au <strong>le</strong>sona.<br />
O Nisi Mataupu<br />
Faavae Taua o <strong>le</strong> Tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i e Saili Iai<br />
• E tatau ona tatou papatisoina ina ia tatou maua ai <strong>le</strong><br />
mamalu se<strong>le</strong>sitila (tagai Mataio 3:13–15; tagai foi 2 Nifae<br />
9:24; 31:5–7).<br />
• O <strong>le</strong> Aigaatua o loo i ai ni tagata eseese se toatolu: o <strong>le</strong><br />
Tama, o <strong>le</strong> Alo, ma <strong>le</strong> Agaga Paia (tagai Mataio 3:16–17;<br />
tagai foi Galuega 7:55–56; MFF 130:22).<br />
• O <strong>le</strong> anapogi e fesoasoani ia i tatou tatou te latalata atu ai<br />
i <strong>le</strong> Tama Faa<strong>le</strong>lagi, e maua ai <strong>le</strong> malosiaga faa<strong>le</strong>agaga, ma<br />
maua ai faamanuiaga (tagai Mataio 4:1–2; FIS, Mataio 4:1).<br />
• O <strong>le</strong> usiusitai tatou te maua ai <strong>le</strong> mana e tetee ai<br />
faaosoosoga a Satani (tagai Mataio 4:3–11; tagai foi Iakopo<br />
4:7; 1 Nifae 22:26; A<strong>le</strong>ma 48:17).<br />
Fautuaga mo <strong>le</strong> Aoao Atu<br />
Filifili mai manatu nei, pe faaaoga ni ou lava manatu, ao e<br />
sauniaina ia <strong>le</strong>sona mo <strong>le</strong> Mataio 3–4.<br />
O <strong>le</strong> Ata Vitio o <strong>le</strong> <strong>Feagaiga</strong> <strong>Fou</strong> ata lona 4, “Aganuu a <strong>le</strong><br />
<strong>Feagaiga</strong> <strong>Fou</strong>” (10:21), e mafai ona faaaogaina e<br />
faamalamalama ai tu ma aganuu i taimi o <strong>le</strong> <strong>Feagaiga</strong> <strong>Fou</strong>.<br />
E mafai ona e faaaogaina i <strong>le</strong> taimi o se vasega e tasi pe faaali<br />
uma atu foi ona vaega pupuu e sefuluono pe a tulai mai ia ni<br />
vaega o loo latou aoaoina i tusitusiga paia. (Tagai Vitio Taiala<br />
o <strong>le</strong> <strong>Feagaiga</strong> <strong>Fou</strong> mo fautuaga mo <strong>le</strong> aoao atu.)<br />
Mataio 3:13–17 (tagai foi Mareko 1:9–11; Luka<br />
3:21–22; Ioane 1:32–34). E tatau ona tatou<br />
papatisoina ina ia maua ai <strong>le</strong> mamalu se<strong>le</strong>sitila.<br />
(15–20 minute)<br />
Ia valaaulia <strong>le</strong> vasega e vaai faa<strong>le</strong>mafaufau faapea o oe o se<br />
tagata sailiili o loo i ai ni fesili faamaoni e uiga i <strong>le</strong> moomia ona<br />
papatisoina. Tuu atu i ni tamaiti o <strong>le</strong> vasega se toalua e o atu<br />
i luma e faatino ia vaega a faifeautalai faamisiona. Fesili atu<br />
ia i laua:<br />
• Sa papatisoina a’u a o o’u pepe. Aisea e manaomia ai ona<br />
ou toe papatiso?<br />
• Aisea e papatisoina ai a’u i <strong>le</strong> faatofuina?<br />
24<br />
• Aisea e taua ai <strong>le</strong>nei sauniga i lo’u faaolataga?<br />
• O <strong>le</strong> a <strong>le</strong> mea o loo faatusa i ai <strong>le</strong> sauniga o <strong>le</strong> papatisoga?<br />
Tusi mau nei i luga o <strong>le</strong> laupapa: Mataio 3:13–17; Ioane 3:3–5;<br />
Roma 6:3–5; Mosaea 5:5–12; A<strong>le</strong>ma 5:14; 3 Nifae 11:26;<br />
Moronae 8:25; Mataupu Faavae ma <strong>Feagaiga</strong> 13:1; 20:73–74;<br />
128:12. Ia valaaulia tagata o <strong>le</strong> vasega e faaaoga ia mau<br />
e fesoasoani ai i “faifeautalai” e taliina ia fesili.<br />
Ia valaaulia se ositaulaga i <strong>le</strong> Perisitua Arona e faitauina <strong>le</strong><br />
Mataupu Faavae ma <strong>Feagaiga</strong> 20:46. Fesili atu ia te ia po o <strong>le</strong> a<br />
<strong>le</strong> pu<strong>le</strong> o loo ia umiaina. Fesili atu ia te ia po o soo se ositaulaga<br />
foi o i totonu o <strong>le</strong> vasega pe sa mauaina <strong>le</strong> avanoa e papatisoina<br />
ai se tasi. Afai na faia, ia valaaulia <strong>le</strong> tamaitiiti o <strong>le</strong> vasega e<br />
fetufaai atu faapuupuu <strong>le</strong>nei mea na oo i ai i <strong>le</strong> vasega. Fesili<br />
atu i <strong>le</strong> ositaulaga po o <strong>le</strong> a sona lagona pe a talosagaina o ia<br />
na te papatisoina <strong>le</strong> Faaola. Tuu atu i <strong>le</strong> vasega e faitauina <strong>le</strong><br />
Mataio 3:14–15, ma talanoaina ia fesili nei:<br />
• O <strong>le</strong> a <strong>le</strong> upu a Ioane <strong>le</strong> Papatiso na fai ina ua alu atu Iesu<br />
ia te ia ina ia papatisoina?<br />
• O <strong>le</strong> a <strong>le</strong> tali a Iesu?<br />
• O <strong>le</strong> a <strong>le</strong> uiga “ina ia faataunuuina mea tonu uma”?<br />
(tagai 2 Nifae 31:4–11).<br />
• O <strong>le</strong> a <strong>le</strong> mea sili e te manatuaina i lou papatisoga?<br />
Tuu atu i tamaiti o <strong>le</strong> vasega e faitauina <strong>le</strong> Mosaea 18:8–10,<br />
ma talanoaina pe faapefea ona faaauau pea ona faaaogaina<br />
o latou papatisoga i aso nei.<br />
Mataio 3:16–17 (tagai foi Mareko 1:10–11;<br />
Luka 3:21–23; Ioane 1:32–34). O <strong>le</strong><br />
Aigaatua o loo i ai ni tagata eseese se toatolu:<br />
o <strong>le</strong> Tama, o <strong>le</strong> Alo, ma <strong>le</strong> Agaga Paia.<br />
(5–10 minute)<br />
S M T W TH F S<br />
Faaali atu i <strong>le</strong> vasega ni tusi tuufaatasi e tolu (se Tusi a Mamona,<br />
Mataupu Faavae ma <strong>Feagaiga</strong>, ma <strong>le</strong> Penina Taute<strong>le</strong>). Fesili atu<br />
i tamaiti o <strong>le</strong> vasega:<br />
• O a ni auala ua tasi ai nei tusi e tolu?<br />
• E faapefea ona eseese?<br />
• E faapefea ona pei ia tusi tuufaatasi e tolu o <strong>le</strong> Aigaatua?<br />
Ia valaaulia tamaiti o <strong>le</strong> vasega e faitauina <strong>le</strong> Mataio 3:16–17<br />
ma lisi ia ni mea iloga o loo tuuina mai i <strong>le</strong>nei fuaiupu e faapea<br />
o <strong>le</strong> Tama, <strong>le</strong> Alo, ma <strong>le</strong> Agaga Paia o ni tagata mavaevae se<br />
tolu. Ia valaaulia tamaiti o <strong>le</strong> vasega e vaai i a latou Taiala<br />
i Tusitusiga Paia i <strong>le</strong> ulutala “Aigaatua” e saili ai isi mau<br />
e lagolagoina ai <strong>le</strong> manatu faapea o <strong>le</strong> Aigaatua o loo aofia ai<br />
ni tagata mavaevae se toatolu (tagai faapitoa lava i <strong>le</strong> Galuega<br />
7:55–56; MFF 130:22–23; Talafaasolopito Iosefa Samita 2:17).<br />
Tuu atu i tamaiti o <strong>le</strong> vasega e fetufaai atu mea na latou<br />
mauaina i <strong>le</strong> vasega. Faitau atu <strong>le</strong> faamatalaga <strong>le</strong>nei mai <strong>le</strong><br />
Lectures on Faith (Tautalaga i <strong>le</strong> Faatuatua), na tuufaatasia i lalo<br />
o <strong>le</strong> taitaiga a <strong>le</strong> Perofeta o Iosefa Samita: