20.04.2013 Views

O le a le Feagaiga Fou?

O le a le Feagaiga Fou?

O le a le Feagaiga Fou?

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Fesili i <strong>le</strong> vasega pe aisea na tuputupu faa<strong>le</strong>agaga ai isi a e <strong>le</strong>’i<br />

tuputupu faa<strong>le</strong>agaga isi. Ia faitau e <strong>le</strong> vasega ma maka ia mau<br />

nei: Moronae 7:16–19; Mataupu Faavae ma <strong>Feagaiga</strong> 42:61;<br />

50:23– 25; 88:6–13, 67; 93:26–27. Talanoaina faatasi ma <strong>le</strong><br />

vasega ia mataupu faavae o <strong>le</strong> tuputupu a’e faa<strong>le</strong>agaga o loo<br />

maua i nei fuaitau. Fesili:<br />

• E faapefea ona faaaogaina ia mataupu faavae o loo i nei<br />

fuaitau i <strong>le</strong> tagata na fanau mai o tauaso?<br />

• Pe ua e maitauina ea nisi o nei mataupu faavae o faagaoioia<br />

i lou olaga?<br />

Ia faatagaina soo se tagata o <strong>le</strong> vasega e manao e fetufaai mai<br />

ni faataitaiga. Uuna’i <strong>le</strong> vasega e faaaogaina ia mataupu faavae<br />

pei ona faaaogaina e <strong>le</strong> tagata tauaso—ia talia ma ola i <strong>le</strong> mea<br />

moni ua faamanuiaina ai i latou, ma ia maua <strong>le</strong> malamalama<br />

sili atu ma <strong>le</strong> upumoni.<br />

Ioane 10:1–5. O <strong>le</strong> mulimuli ia Iesu Keriso,<br />

o <strong>le</strong> Leo<strong>le</strong>o Mamoe Le<strong>le</strong>i, e avea<br />

ai i tatou ma Ana mamoe. (25–30 minute)<br />

S M T W TH F S<br />

Ia taina i se laau pese se lipine o ni <strong>le</strong>o o ni tagata ma fai i <strong>le</strong><br />

vasega e mate pe o <strong>le</strong>o o ai. (Pe fusi mata o nisi o <strong>le</strong> vasega<br />

ma taumafai e mate <strong>le</strong>o o isi i <strong>le</strong> vasega.) O <strong>le</strong> a i ai nisi latou<br />

te mateina vave ia <strong>le</strong>o nai lo isi. Fesili i <strong>le</strong> vasega:<br />

• Aisea e faigofie ai i nisi ona vave iloa ia <strong>le</strong>o nai lo isi?<br />

• E faapefea i <strong>le</strong> iloaina o se tagata ona faafaigofie ai ona<br />

tatou iloaina ia <strong>le</strong>o?<br />

Faamatala e faapena foi <strong>le</strong> iloaina o <strong>le</strong> <strong>le</strong>o o <strong>le</strong> Alii. Ia faamamafa<br />

o <strong>le</strong> te<strong>le</strong> o taimi, o <strong>le</strong> “<strong>le</strong>o” o <strong>le</strong> Alii e <strong>le</strong> o se <strong>le</strong>o e lagonaina a e<br />

o se “<strong>le</strong>o itiiti ma <strong>le</strong> fi<strong>le</strong>mu, o loo musumusu atu ma ‘ati i mea<br />

uma” (MFF85:6; tagai foi 1 Tupu 19:11–12; 1 Nifae 17:45).<br />

Faitau e <strong>le</strong> vasega <strong>le</strong> Ioane 10:1–5, ma fesili: O <strong>le</strong> <strong>le</strong>o o ai e tatau<br />

ona tatou matua iloaina ma <strong>le</strong> mautinoa i o tatou olaga<br />

faa<strong>le</strong>tino? Faamatala, o <strong>le</strong> iloaina ma <strong>le</strong> mautinoa o <strong>le</strong> Alii o <strong>le</strong><br />

a maua ai <strong>le</strong> eseesega i <strong>le</strong> tatou faalogo ma <strong>le</strong> mulimuli i Lona<br />

<strong>le</strong>o. Faitau e <strong>le</strong> vasega <strong>le</strong> Ioane 21:15–17, ma fesili:<br />

• O ai na tofia e Iesu e avea ma “<strong>le</strong>o<strong>le</strong>o mamoe” a o toesea o Ia?<br />

• O <strong>le</strong> a <strong>le</strong> mea na finagalo Iesu e faia e <strong>le</strong>nei <strong>le</strong>o<strong>le</strong>o mamoe?<br />

Taina se lipine o lo o i ai <strong>le</strong> <strong>le</strong>o o <strong>le</strong> Peresitene o <strong>le</strong> Eka<strong>le</strong>sia ma<br />

fai i <strong>le</strong> vasega pe latou te silafia o <strong>le</strong> <strong>le</strong>o <strong>le</strong>a o ai? Faitau <strong>le</strong> MFF<br />

1:37–38 ma fesili:<br />

• E mafai faapefea ona tatou faatusaina <strong>le</strong> <strong>le</strong>o o <strong>le</strong> perofeta<br />

i <strong>le</strong> <strong>le</strong>o o <strong>le</strong> Leo<strong>le</strong>o Mamoe?<br />

• O ai nisi e mafai ona avea ma <strong>le</strong>o<strong>le</strong>o mamoe o mamoe<br />

a <strong>le</strong> Alii i ona po nei?<br />

• O a ni mea e manaomia ina ia avea ai o se <strong>le</strong>o<strong>le</strong>o<br />

mamoe <strong>le</strong><strong>le</strong>i?<br />

Faitau e <strong>le</strong> vasega <strong>le</strong> Esekielu 34:1–5 ma sailia <strong>le</strong> taua o <strong>le</strong><br />

tausia o mamoe a <strong>le</strong> Alii.<br />

Molimau e uiga i <strong>le</strong> taua te<strong>le</strong> o <strong>le</strong> iloaina ma <strong>le</strong> faalogo i <strong>le</strong> <strong>le</strong>o<br />

o <strong>le</strong> Leo<strong>le</strong>o Mamoe atoa ai ma <strong>le</strong> taumafai e avea ma ituaiga<br />

mamoe e pei o Ia.<br />

127<br />

Ioane 9-10<br />

Ioane 10:1–28 (Mau Tauloto Ioane 10:16).<br />

O Iesu o <strong>le</strong> Leo<strong>le</strong>o Mamoe Moni o Isaraelu.<br />

(20–25 minute)<br />

Ia faaali se ata o Iesu o se <strong>le</strong>o<strong>le</strong>o mamoe pe o se <strong>le</strong>o<strong>le</strong>o mamoe<br />

o loo ta’ita’iina ana mamoe. Valaaulia <strong>le</strong> vasega e toe iloiloina<br />

<strong>le</strong> Ioane 10:1–28 ma sailia auala o loo avea ai Iesu Keriso o se<br />

<strong>le</strong>o<strong>le</strong>o mamoe. (Na te iloaina igoa o Ana mamoe, Na te ta’ita’i<br />

i Ana momoe ma latou te mulimuli ia te Ia. Ua ia filifilia e<br />

tuuina atu Lona ola mo Ana mamoe, Na te puipui ia te ia, Na<br />

te faapotopotoina uma Ana mamoe.)<br />

Sa faamatala e Elder John R. Lasater, o se tasi o <strong>le</strong> Au Fitugafulu<br />

se tala i se mea na tupu ia te ia e faaalia ai o <strong>le</strong> Leo<strong>le</strong>o Mamoe<br />

Le<strong>le</strong>i na te iloaina Ana mamoe:<br />

“I ni tausaga ua te’a, na ou maua ai se avanoa o se<br />

tasi o <strong>le</strong> aumalaga aloaia o <strong>le</strong> malo o Amerika na asiasi<br />

ai i <strong>le</strong> atunuu o Morocco. O se tasi o vaega o <strong>le</strong>nei<br />

asiasiga, sa valaaulia i matou e malaga atu i se mea<br />

mamao i totonu o <strong>le</strong> toafa ma asiasia ni mea ua<br />

faatamaia. E lima ni taava<strong>le</strong> limosini uli na matou<br />

malaga ai i Morocco i se tulaga saoasaoa te<strong>le</strong>. Sa ou i <strong>le</strong><br />

limosini lona tolu ma sa fai sina mamao ese mai <strong>le</strong><br />

taava<strong>le</strong> lona lua. A o matou aga’iga’i atu i <strong>le</strong> tumutumu<br />

o se maupuepue, sa matou vaaia <strong>le</strong> limosini sa i o<br />

matou luma ua faatafa i tua ma <strong>le</strong> auala. Ina ua matou<br />

latalata atu i ai, sa ou lagona ua tupu se faalavelave<br />

ma sa ou fautuaina <strong>le</strong> matou avetaava<strong>le</strong> e tu. Sa<br />

tumau pea ia te au <strong>le</strong> vaaiga na ou iloa atu i luma,<br />

mo <strong>le</strong> te<strong>le</strong> o tausaga.<br />

“O se <strong>le</strong>o<strong>le</strong>o mamoe matua lava, na ofu i ofu na<br />

faaaoga i ona po o <strong>le</strong> Faaola, sa tu i tafatafa o <strong>le</strong><br />

taava<strong>le</strong> ma talanoa ma <strong>le</strong> avetaava<strong>le</strong>. Sa ou vaaia i ona<br />

tafatafa, ni mamoe laiti e <strong>le</strong> sili atu i <strong>le</strong> sefululima po<br />

o <strong>le</strong> luasefulu. Sa tupu se faalavelave. Ua taia i <strong>le</strong><br />

taava<strong>le</strong> a <strong>le</strong> tupu se mamoe ma manu’a ai. Sa<br />

faamalamalama atu i ai e <strong>le</strong> avetaava<strong>le</strong> <strong>le</strong> tulafono<br />

a <strong>le</strong> malo. Ona ua lavea <strong>le</strong> mamoe a <strong>le</strong> <strong>le</strong>o<strong>le</strong>o mamoe<br />

ma manu’a ai i <strong>le</strong> taava<strong>le</strong> a <strong>le</strong> tupu o <strong>le</strong>a e tatau ai<br />

ona sautuaselau <strong>le</strong> taui na te maua e tusa ma <strong>le</strong> tau<br />

o lana mamoe. Ae peitai i <strong>le</strong>a lava foi tulafono, e<br />

tatau ona fasi mate loa <strong>le</strong> mamoe ua manu’a ma tufa<br />

i <strong>le</strong> nuu. Sa vave ona toe fai mai la’u faamatala upu,<br />

‘Ae o <strong>le</strong> a lå taliaina e <strong>le</strong> <strong>le</strong>o<strong>le</strong>o mamoe toeaina <strong>le</strong><br />

tupe. Latou te lå taliaina lava.’<br />

“Sa ou te’i ma ou fesili atu, pe aisea. Sa ia toe fai mai,<br />

‘Ona o lona alofa mo ana mamoe taitasi.’ I <strong>le</strong> taimi <strong>le</strong>a,<br />

na ou vaaia ai <strong>le</strong> tago o <strong>le</strong>nei <strong>le</strong>o<strong>le</strong>o mamoe toeaina ma<br />

sii a’e <strong>le</strong> mamoe ua manu’a i ona lima ma tuu i se taga<br />

lapo’a i luma o lona ofu talaloa. Sa ia milimili lona ulu,<br />

ma taut° lava i <strong>le</strong> upu e tasi. Sa ou fesili pe o <strong>le</strong> a <strong>le</strong> uiga<br />

o <strong>le</strong>a upu ma sa ia fai mai, ‘Oi, o loo ia ta’uta’u <strong>le</strong> igoa<br />

o <strong>le</strong> mamoe. O ana mamoe uma e tofu ma <strong>le</strong> igoa aua<br />

o ia o lo latou <strong>le</strong>o<strong>le</strong>o mamoe, ma o <strong>le</strong>o<strong>le</strong>o mamoe <strong>le</strong><strong>le</strong>i<br />

latou te iloaina a latou mamoe taitasi i o latou igoa’

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!