You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
atu ai <strong>le</strong> Mataio 9. Pe fesoasoani foi e faapa<strong>le</strong>ni ai ata vitio i <strong>le</strong><br />
gasologa o <strong>le</strong> tausaga faa<strong>le</strong>aoaoga, e mafai foi ona e faaaogaina<br />
<strong>le</strong>nei ata e aoao atu ai <strong>le</strong> Mareko 5. (tagai Vitio Taiala o <strong>le</strong><br />
<strong>Feagaiga</strong> <strong>Fou</strong> mo fautuaga e aoao atu ai.)<br />
Mataio 8–10 (tagai foi Mareko 1:29–34; 4:35–6:11;<br />
Luka 4:38–41; 5:17–26; 7:1–9:5; 11:14). O ituaiga<br />
vavega eseese na faia a <strong>le</strong> Alii na faaalia ai e i<br />
ai Lona mana i mea uma. Na ia faasafua atu<br />
<strong>le</strong>nei mana i Aposetolo. (15–20 minute)<br />
Fai atu i tamaiti o <strong>le</strong> vasega e mafaufau faapea ua folafolaina<br />
mai <strong>le</strong> mana e pu<strong>le</strong> i ma’i, e pu<strong>le</strong> i e<strong>le</strong>mene, e pu<strong>le</strong> i agaga<br />
<strong>le</strong>aga, po o <strong>le</strong> oti. Ona manatunatu <strong>le</strong>a i fesili nei:<br />
• O <strong>le</strong> fea o nei mana o <strong>le</strong> a e filifilia? Aisea?<br />
• O a nisi o auala e mafai ona e faamanuiaina ai isi<br />
e ala i <strong>le</strong>nei mana?<br />
Ia faamalamalama atu faapea na umia e Iesu ia nei mana uma<br />
ma o vavega o loo tusia i <strong>le</strong> Mataio 8–9 ua fesoasoani e faaali<br />
mai ai Lona mana i mea uma lava (tagai foi Mosaea 4:9;<br />
A<strong>le</strong>ma 26:35).<br />
Tuu atu i tamaiti o <strong>le</strong> vasega e tusia ia ulutala e fa mai <strong>le</strong> siata<br />
o loo auina atu i luga o se fasi pepa. Ia lisi mau mai <strong>le</strong> siata i soo<br />
se faasologa i luga o <strong>le</strong> laupapa. Ia valaaulia tamaiti o <strong>le</strong> vasega<br />
e saili ia mau taitasi ma tusi, faatasi ai ma se faamatalaga<br />
puupuu o <strong>le</strong> vavega, i <strong>le</strong> koluma sa’o.<br />
Pu<strong>le</strong><br />
i Ma’i<br />
Faamaloloina<br />
se <strong>le</strong>pela<br />
(Mataio 8:2–4)<br />
Faamaloloina<br />
o <strong>le</strong> auauna<br />
a <strong>le</strong> taitai o <strong>le</strong><br />
toaselau<br />
(Mataio 8:5–13)<br />
Faamaloloina<br />
o <strong>le</strong> tina o <strong>le</strong><br />
avã a Peteru<br />
(Mataio 8:14–17)<br />
Faamaloloina<br />
o <strong>le</strong> tagata sa<br />
maua i <strong>le</strong> supa<br />
(Mataio 9:2–8)<br />
Faamaloloina<br />
o <strong>le</strong> fafine sa<br />
maua i <strong>le</strong> puna<br />
toto (Mataio<br />
9:20–22)<br />
Faamaloloina<br />
o ni alii tauaso<br />
se toalua<br />
(Mataio 9:27–31)<br />
Pu<strong>le</strong><br />
i E<strong>le</strong>mene<br />
Faafi<strong>le</strong>muina<br />
<strong>le</strong> vasa sousou<br />
(Mataio<br />
8:18–27)<br />
Pu<strong>le</strong><br />
i Agaga<br />
Leaga<br />
Tuliesea o <strong>le</strong><br />
te<strong>le</strong> o temoni<br />
i <strong>le</strong> lafu puaa<br />
(Mataio<br />
8:28–34)<br />
Tuliesea o se<br />
temoni mai se<br />
tagata sa g°g°<br />
(Mataio<br />
9:32–33)<br />
Pu<strong>le</strong><br />
i <strong>le</strong> Oti<br />
Faatuina mai o<br />
<strong>le</strong> afafine o<br />
Iairo mai <strong>le</strong> oti<br />
(Mataio<br />
9:18–19, 23–26)<br />
Faaaoga fesili nei e fesoasoani ai i tamaiti o <strong>le</strong> vasega ia iloa <strong>le</strong><br />
sootaga i <strong>le</strong> va o <strong>le</strong> Mataio 8–9 ma <strong>le</strong> Mataio 10:<br />
33<br />
Mataio 8–10<br />
• O <strong>le</strong> a se ulutala <strong>le</strong><strong>le</strong>i lava mo <strong>le</strong> siata? (O tali talafeagai<br />
e aofia ai <strong>le</strong> “O Vavega a Iesu” po o <strong>le</strong> “E i <strong>le</strong> Keriso ia<br />
Mana Silisiliese.”)<br />
• E faapefea ona aafia ai lou faatuatua i <strong>le</strong> iloaina <strong>le</strong>a o loo<br />
i ai i <strong>le</strong> Atua <strong>le</strong>nei ituaiga mana?<br />
• O ai na tuuina atu i ai e <strong>le</strong> Alii <strong>le</strong>nei mana po o <strong>le</strong> pu<strong>le</strong>?<br />
• O ai o loo umiaina <strong>le</strong>nei lava mana i aso nei? (tagai MFF 20:2).<br />
Ia valaaulia tamaiti o <strong>le</strong> vasega e faitauina <strong>le</strong> Mataio 10:1–4.<br />
Ia tuuina atu ia fesili nei, ma lisi tali a tamaiti o <strong>le</strong> vasega<br />
i luga o <strong>le</strong> laupapa:<br />
• O ai igoa o Aposetolo e Toasefululua?<br />
• O a mana o <strong>le</strong> perisitua na tuuina atu e <strong>le</strong> Faaola ia i latou?<br />
• Faitau <strong>le</strong> Mataio 10:7–8. O a isi mea o loo ta’ua mai i nei<br />
fuaiupu na tuuina atu ai <strong>le</strong> mana o <strong>le</strong> perisitua<br />
i Aposetolo e faia?<br />
Ia fetufaai ma <strong>le</strong> vasega <strong>le</strong> faamatalaga o loo maua i <strong>le</strong><br />
faatomuaga o <strong>le</strong> Mataio 8–10 e uiga i <strong>le</strong> auala na tuuvaegaina<br />
ai e Mataio ia manatu ma mea na tutupu faatasi. Fesili atu:<br />
O <strong>le</strong> a sou manatu aisea na faasosoo ai e Mataio <strong>le</strong> tala i<br />
vavega ma se tala i <strong>le</strong> valaauina o Aposetolo e Toasefululua?<br />
Mataio 10:1–15 (tagai foi Mareko 6:7–11; Luka<br />
9:1–5). Na tuuina atu e Keriso Lana pu<strong>le</strong><br />
i Aposetolo e faamalolo ai e mamai, tuliese ai<br />
temoni, ma talai atu ai <strong>le</strong> tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i. Ua ia te<br />
i latou foi se tiutetauave faapitoa o <strong>le</strong> avea ma<br />
molimau o Iesu Keriso ma Lana misiona.<br />
(20– 25 minute)<br />
Ia uu atu i luga ia ki o lau taava<strong>le</strong>, ma fai atu i se tamaitiiti o <strong>le</strong><br />
vasega e sau i luma o <strong>le</strong> vasega. Ta’u atu i <strong>le</strong> tamaitiiti o <strong>le</strong><br />
vasega, “Ia mafaufau faapea ua ou sau i <strong>le</strong> vasega ae ua galo<br />
ona aumaia se mea ma ua ou talosaga atu ia te oe e faaaogaina<br />
la’u taava<strong>le</strong> e te alu ma aumai ai. Ona mafaufau <strong>le</strong>a faapea ua<br />
taofia oe e <strong>le</strong> <strong>le</strong>o<strong>le</strong>o i luga o <strong>le</strong> auala.” Ia tuuina atu ia fesili nei:<br />
• Pe o <strong>le</strong> a e oo atu ea i se tulaga faigata? Aisea e <strong>le</strong>ai ai?<br />
(Aua ua tuuina atu ia te oe faatagana, po o <strong>le</strong> pu<strong>le</strong>.)<br />
• Aisea e taua ai <strong>le</strong> i ai o <strong>le</strong> pu<strong>le</strong> tonu?<br />
• O <strong>le</strong> a faapefea ona ese <strong>le</strong> tulaga ma <strong>le</strong> <strong>le</strong>o<strong>le</strong>o pe ana faapea<br />
na e aveina la’u taava<strong>le</strong> e aunoa ma <strong>le</strong> faatagana?<br />
• E faapefea ona tali tutusa <strong>le</strong>nei mea ma <strong>le</strong> mauaina ma <strong>le</strong><br />
faaaogaina o <strong>le</strong> perisitua a <strong>le</strong> Atua?<br />
• O <strong>le</strong> a <strong>le</strong> taua o <strong>le</strong> i ai o <strong>le</strong> pu<strong>le</strong> a Keriso e faia ai<br />
Lana galuega?<br />
Ia valaaulia tamaiti o <strong>le</strong> vasega e faitauina <strong>le</strong> Mataio 10:1–4, ma<br />
fesili atu: O ai na faasafua atu i ai e Iesu Lana pu<strong>le</strong>? Ia lisi igoa<br />
o Aposetolo i luga o <strong>le</strong> laupapa. Faitau <strong>le</strong> Mataio 10:5–8 ma<br />
fesili atu: O <strong>le</strong> a <strong>le</strong> mea na poloaiina ai ia Aposetolo e faia i <strong>le</strong><br />
mana o <strong>le</strong> Faaola? (tagai f. 1, 7). Tuu atu i tamaiti o <strong>le</strong> vasega<br />
e faatusatusa i <strong>le</strong> Mataio 10:5–8 ma <strong>le</strong> Galuega 4:33 ma <strong>le</strong><br />
Mataupu Faavae ma <strong>Feagaiga</strong> 107:23, ma fesili atu: