Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
O Galuega a <strong>le</strong> Au Aposetolo<br />
ona faaee atu i ai o latou lima. Faitau e se tagata <strong>le</strong> saunoaga<br />
<strong>le</strong>nei na tusia e Peresitene Iosefa F. Samita:<br />
“I <strong>le</strong> tulaga <strong>le</strong>a, na o atu <strong>le</strong> Perofeta ma <strong>le</strong> usoga mai<br />
<strong>le</strong>a fa<strong>le</strong> i <strong>le</strong>a fa<strong>le</strong>, ma faamalolo i e mamai ma toe<br />
faatula’i mai i latou mai <strong>le</strong> gutu o <strong>le</strong> tuugamau. Ao<br />
faia ia faamalologa sa i ai se alii e <strong>le</strong> o se tagata o <strong>le</strong><br />
Eka<strong>le</strong>sia sa ia molimauina ia vavega mata’utia sa<br />
faataunuuina, ona ia aioi atu <strong>le</strong>a i <strong>le</strong> Perofeta la te<br />
o e faamalolo lana fanau e to’alua o loo matua mama’i.<br />
Sa <strong>le</strong>’i mafai ona alu <strong>le</strong> Perofeta, ae peita’i sa ia fai atu<br />
o <strong>le</strong> a ia auina atu se tasi e faamalolo i lana fanau. Na<br />
ia tago i laga taga ma aveane ai se solosolo silika ma<br />
tuu atu ia Elder Uilifoti Uitilafi ma talosagaina ina ia<br />
alu atu e faamalolo i tamaiti. Na ia fai atu ia Elder<br />
Uitilafi e solo mata o tamaiti i <strong>le</strong> solosolo silika ona<br />
malolo ai <strong>le</strong>a. Na faapea ona faia e Elder Uitilafi ma<br />
sa malolo ai ia tamaiti” (Essentials in Church History.<br />
27th ed. [1974], 224).<br />
Manatunatu i <strong>le</strong> talanoaina o fesili nei:<br />
• O <strong>le</strong> a <strong>le</strong> pu<strong>le</strong> na faaaogaina e Iosefa Samita<br />
i ana faamalologa?<br />
• O <strong>le</strong> a se lagona e oo ia te oe pe ana faapea o oe<br />
o Uilifoti Uitilafi?<br />
• E i ai se mana i soo se mea poo ni lavalava?<br />
• O <strong>le</strong> a se vaega a <strong>le</strong> solosolo i <strong>le</strong> faataunuuina o <strong>le</strong>nei vavega?<br />
Fai i <strong>le</strong> vasega e faitau <strong>le</strong> Galuega 19:11–12 ma sailia ni mea<br />
e talitutusa ma mea na tutupu i ona po o <strong>le</strong> Perofeta o Iosefa<br />
Samita. Faitau <strong>le</strong> faamalamalamaga <strong>le</strong>nei mai ia Elder Bruce<br />
R. Mc Conkie:<br />
“O faamalologa e ala mai i <strong>le</strong> mana o <strong>le</strong> faatuatua:<br />
e <strong>le</strong>ai se mana poo se pu<strong>le</strong> i soo se mea poo lavalava,<br />
tusa lava pe o ni mea a Paulo, Iesu poo se isi. O<br />
sauniga ma ituaiga mea eseese e mafai ona faaaogaina<br />
e fesoasoani i <strong>le</strong> faate<strong>le</strong>ina o <strong>le</strong> faatuatua” (Doctrinal<br />
New Testament Commentary. 2:169).<br />
A mana’omia, faamanino atu o isi mea na faaaogaina fo’i i <strong>le</strong><br />
auala lava <strong>le</strong>a e tasi i tusitusiga paia: feanuga ma palapala<br />
(tagai Ioane 9:6–7, ofu o Iesu (tagai Mataio 9:20–22), ma <strong>le</strong> ata<br />
o Peteru (tagai Galuega 5:15–16).<br />
Faamalamalama atu o <strong>le</strong> faatuatua i <strong>le</strong> Alii e mana’omia i <strong>le</strong><br />
faataunuuina o faamalologa. Faitau e <strong>le</strong> vasega <strong>le</strong> Galuega<br />
19:13–16 ma mata’ituina poo o <strong>le</strong> a se isi e<strong>le</strong>mene taua<br />
e manaomia. Fesili:<br />
• O <strong>le</strong> a <strong>le</strong> mea sa manatu <strong>le</strong> fanau a Seva e tatau ona faia<br />
e tutuli ese ai agaga <strong>le</strong>aga?<br />
• Aisea na <strong>le</strong> faataunuuina ai i <strong>le</strong> na ona faaaogaina o <strong>le</strong><br />
suafa o Iesu?<br />
156<br />
• Aisea na iloa ai e agaga <strong>le</strong>aga na o Iesu ma Paulo ae <strong>le</strong> iloa<br />
isi tagata?<br />
• Aisea e taua ai <strong>le</strong> i ai o <strong>le</strong> pu<strong>le</strong> o <strong>le</strong> perisitua e faamalolo ai<br />
i <strong>le</strong> suafa o Iesu? (tagai MFF 63:60–62).<br />
Faitau faatasi ma <strong>le</strong> vasega <strong>le</strong> Galuega 20:7–12. Molimau atu<br />
o faamalologa e faataunuuina e ala atu i <strong>le</strong> pu<strong>le</strong> o <strong>le</strong> perisitua<br />
ma <strong>le</strong> mana o <strong>le</strong> faatuatua.<br />
Galuega 20:29–30. Na muai iloa e Paulo<br />
<strong>le</strong> liliuese o tagata mai i <strong>le</strong> Eka<strong>le</strong>sia na<br />
faatuina e Iesu Keriso. (30–35 minute)<br />
S M T W TH F S<br />
Tape moli i totonu o <strong>le</strong> potuaoga. Uu i luga se mea lanu moana<br />
malosi ma se isi e uliuli. Fesili i <strong>le</strong> vasega pe latou te iloaina ia<br />
lanu o mea. E pei ona faigata ona iloa ituaiga o lanu i <strong>le</strong> pogisa,<br />
e faapena fo’i <strong>le</strong> faigata o <strong>le</strong> iloaina <strong>le</strong> upumoni faa<strong>le</strong>agaga pe<br />
afai e tape moli o faaaliga. Na valoia e Paulo ma isi Aposetolo<br />
i aso anamua ia <strong>le</strong>a pogisa faa<strong>le</strong>agaga.<br />
Faitau e se tasi <strong>le</strong> Galuega 20:28–30, ma fesili:<br />
• O <strong>le</strong> a <strong>le</strong> tala a Paulo i <strong>le</strong> mea o <strong>le</strong> a tupu i <strong>le</strong> Eka<strong>le</strong>sia pe<br />
a toesea o ia?<br />
• O ai ia “luko saua” ma tagata “tautala i mea faapiopio”?<br />
• E faatusa faapefea i luko ia tagata latou te aoao atu<br />
mataupu faavae sese?<br />
• E faapefea i mataupu faavae sese ona faama<strong>le</strong>peina<br />
<strong>le</strong> lafu a <strong>le</strong> Faaola?<br />
Tusi <strong>le</strong> upu Liliuese i luga o <strong>le</strong> laupapa. Ta’u atu i <strong>le</strong> vasega o <strong>le</strong><br />
uiga o <strong>le</strong>“liliuese” o <strong>le</strong> tuulafoaina <strong>le</strong>a o ona talitonuga faa<strong>le</strong>lotu<br />
poo <strong>le</strong> alu ese mai i <strong>le</strong> mea moni. O <strong>le</strong> upu <strong>le</strong>a ua faaaogaina<br />
nei e faatatau i mea na tutupu i <strong>le</strong> Eka<strong>le</strong>sia i po anamua. Na<br />
talanoaina e Paulo ia <strong>le</strong> Liliuese i <strong>le</strong> te<strong>le</strong> o taimi i ana tusitusiga.<br />
Ia maka e <strong>le</strong> vasega <strong>le</strong> Galuega e 20:28–30 ma tusi ai ia mau nei<br />
i autafa o ia fuaiupu: 1 Korinito 11:18; Kalatia 1:6–8; 2 Tesalonia<br />
2:1–3; 1 Timoteo 1:5–7; 4:1–3; 2 Timoteo3:1–7; Tito 1:10– 16.<br />
Faitau faatasi ma <strong>le</strong> vasega ia mau taitasi nei ma mata’ituina<br />
ia mafuaaga ma uiga o <strong>le</strong> Liliuese po o <strong>le</strong> “pau ese.”<br />
Faamalamalama atu na pau ese <strong>le</strong> Eka<strong>le</strong>sia mai <strong>le</strong> mea moni<br />
ina ua maliliu ia Aposetolo faatasi ai ma <strong>le</strong> taliaina o mataupu<br />
faavae sese. E <strong>le</strong> o na’o o <strong>le</strong> liliuese ese a tagata mai <strong>le</strong> Eka<strong>le</strong>sia<br />
ae o <strong>le</strong> liliuese o <strong>le</strong> Eka<strong>le</strong>sia. Ona o <strong>le</strong>nei liliuese, i totonu o se<br />
vaitaimi puupuu talu ona faatuina <strong>le</strong> Eka<strong>le</strong>sia e Keriso, na<br />
aveesea ai <strong>le</strong> Eka<strong>le</strong>sia moni ma ua <strong>le</strong> toe maua ai i <strong>le</strong> fogae<strong>le</strong>e<strong>le</strong>.<br />
I <strong>le</strong> senituri lona sefuluono sa taumafai ai ni tagata lotu i Europa<br />
e toe faasa’o <strong>le</strong> faa<strong>le</strong>tonu ua tulai mai talu <strong>le</strong> Liliuese. O <strong>le</strong>nei<br />
mau sa faaigoaina o <strong>le</strong> Toefaafouina. Peitai e na o se<br />
Toefuataiga e mafai ai ona toe faafoisia mai upumoni ma <strong>le</strong><br />
pu<strong>le</strong> na <strong>le</strong>iloa. O Iosefa Samita o <strong>le</strong> perofeta na amata ai e <strong>le</strong><br />
Tama Faa<strong>le</strong>lagi <strong>le</strong>nei Toefuataiina.<br />
Faamalamalama atu o ni mafuaaga na amata ai <strong>le</strong> liliuese o <strong>le</strong><br />
Eka<strong>le</strong>sia anamua o loo avea fo’i ma mafuaaga o <strong>le</strong> liliuese mai<br />
<strong>le</strong> Eka<strong>le</strong>sia i ona po nei. Faitau e <strong>le</strong> vasega ia <strong>le</strong> saunoaga <strong>le</strong>nei<br />
o Peresitene Gordon B. Hinck<strong>le</strong>y: