20.04.2013 Views

O le a le Feagaiga Fou?

O le a le Feagaiga Fou?

O le a le Feagaiga Fou?

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

O Se Faatomuaga i <strong>le</strong> <strong>Feagaiga</strong> <strong>Fou</strong><br />

• Ua tuuina atu e <strong>le</strong> Tama Faa<strong>le</strong>lagi <strong>le</strong> faamasinoga uma<br />

i <strong>le</strong> Alo.<br />

• E mafai e <strong>le</strong> Atua ma e fesootai sa’o mai i olaga o tagata.<br />

• Ua vaevaeina <strong>le</strong> Lagi i ni malo eseese o <strong>le</strong> mamalu.<br />

• Tatou te mauaina faamanuiaga mai <strong>le</strong> Atua e ala <strong>le</strong>a<br />

i <strong>le</strong> osia ma <strong>le</strong> tausia o feagaiga paia.<br />

• O <strong>le</strong> ifo i tupua i soo se ituaiga o <strong>le</strong> faatamaia <strong>le</strong>a<br />

faa<strong>le</strong>agaga.<br />

• Ua valoia <strong>le</strong> Afio Faalua Mai o Iesu Keriso, e aofia ai ma<br />

mea e tutupu i aso mulimuli.<br />

Talu ai ona o loo tatou ola i se vaitaimi e matuai ese ai lava ia<br />

taimi ma aganuu nai lo <strong>le</strong> vaitaimi o <strong>le</strong> <strong>Feagaiga</strong> <strong>Fou</strong>, o <strong>le</strong>a ua<br />

aumaia ai ma ni luitau ia i latou e suesueina <strong>le</strong> Tusi Paia. I <strong>le</strong><br />

faaopoopo atu i ai, o <strong>le</strong> tusi o loo tatou umiaina nei e <strong>le</strong> o atoatoa.<br />

E te<strong>le</strong> vaega “ua malamalama i ai” na aveeseina (1 Nifae<br />

13:26). O <strong>le</strong> te<strong>le</strong> o mea na <strong>le</strong>iloloa na toefuataiina e <strong>le</strong> Tusi a<br />

Mamona, o <strong>le</strong> Faaliliuga a Iosefa Samita o <strong>le</strong> Tusi Paia, ma isi<br />

faaaliga i ona po nei (tagai 1 Nifae 13:33– 41). E <strong>le</strong> gata i <strong>le</strong>a,<br />

o nisi vaega o <strong>le</strong> Tusi Paia ua faanunumi pe nanaina i gagana<br />

faatusa. O ia ituaiga valoaga e faapea ua musuia perofeta<br />

anamua ina ia ufiufia a latou tusitusiga i faailoga sa aoga aua<br />

o i latou o e sa taumafai e aveesea vaega “malamalama ma <strong>le</strong><br />

taua” ua tuueseina <strong>le</strong> te<strong>le</strong> o fuaiupu <strong>le</strong> mautonu e faatatau<br />

i ai. O <strong>le</strong>a, ua te<strong>le</strong> ai upumoni ua faasaoina ina ia faitau ma<br />

malamalama i ai e ala i <strong>le</strong> mana o <strong>le</strong> Agaga Paia ma <strong>le</strong> “Agaga<br />

o valoaga” (2 Nifae 25:4) <strong>le</strong>a ua faaavanoaina mai e <strong>le</strong> Atua<br />

i <strong>le</strong> Au Paia o Aso e Gata Ai.<br />

E Faapefea<br />

Ona Faatulagaina <strong>le</strong> <strong>Feagaiga</strong> <strong>Fou</strong>?<br />

O <strong>le</strong> Tusi Paia e <strong>le</strong> o se tusi se tasi ae o se tuufaatasiga o ni tusi;<br />

o <strong>le</strong> uiga <strong>le</strong>na o <strong>le</strong> upu bib<strong>le</strong>. O nei tusi e <strong>le</strong> o faatulagaina i <strong>le</strong><br />

faatulagana na tusia ai e pei ona o loo faaali mai ai i <strong>le</strong> Tusi<br />

Paia. O <strong>le</strong> <strong>Feagaiga</strong> <strong>Fou</strong> o loo aofia ai ni tusi se luasefulufitu<br />

<strong>le</strong>a e mafai ona vaevaeina i ni vaega autu se fa e fuafua lava<br />

i <strong>le</strong> natura o o latou autu.<br />

1. Tusi o Talafaasolopito—O <strong>le</strong> vaega <strong>le</strong>nei e aofia ai ia<br />

Tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i e fa ma <strong>le</strong> tusi o Galuega. O Tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i o loo tusia ai<br />

molimau a Mataio, Mareko, Luka, ma Ioane e faatatau i <strong>le</strong><br />

galuega a <strong>le</strong> Faaola. O <strong>le</strong> tusi o Galuega o se tala <strong>le</strong>a i <strong>le</strong><br />

galuega a nisi o aposetolo a <strong>le</strong> Alii. O Tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i e mafai foi ona<br />

vaevaeina i ni vaega se lua. O Mataio, Mareko, ma Luka ua<br />

lauiloa o Tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i e talitutusa ona o a latou faamatalaga.<br />

O <strong>le</strong> molimau a Ioane o se molimau e tulagaese mai ai ma<br />

ua manatu na tusiaina faapitoa lava mo tagata o <strong>le</strong> Eka<strong>le</strong>sia.<br />

E tusa ai ma <strong>le</strong> faamatalaga a se tasi o faiaoga o <strong>le</strong> Au Paia<br />

o Aso e Gata Ai: “I totonu o Tusi Paia ua faasalaluina i aso<br />

nei o tusi taitasi uma a Mataio, Mareko, Luka, ma Ioane . . .<br />

ua faaulutalaina, ‘O <strong>le</strong> Tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i a. . . .’ Ae peitai, ua ta’u mai<br />

e tagata atamamai ia i tatou e faapea, o nei ulutala na faatoa<br />

faaopoopo i ai i se vaitaimi o <strong>le</strong> senituri lona fa T.A., ae o <strong>le</strong><br />

taimi i luma atu atonu sa na o <strong>le</strong> igoa lava o <strong>le</strong> tagata na<br />

tusia <strong>le</strong> tusi na aofia ai; o lona uiga, e na o <strong>le</strong> igoa lava<br />

8<br />

o Mataio, mo se faataitaiga” (Robert J. Matthews, Behold the<br />

Messiah [1994], 22).<br />

2. Tusi a Paulo—O <strong>le</strong>nei vaega e aofia ai ia tusi a Roma e tau<br />

atu ia Eperu. O <strong>le</strong> te<strong>le</strong> o tusi a Paulo na tusia e faatatau <strong>le</strong>a<br />

i ni paranesi o <strong>le</strong> Eka<strong>le</strong>sia na faatuina i aai sa talai atu i ai<br />

e Paulo <strong>le</strong> tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i ma sa ia faavaeina. O Eperu ma Fi<strong>le</strong>moni<br />

e <strong>le</strong> aofia ai i <strong>le</strong> vaega <strong>le</strong>a. O tusi a Paulo ua faatulagaina<br />

i lo latou uumi, se’i vagana ai ia Eperu.<br />

3. Tusi Faalauaite<strong>le</strong>—O <strong>le</strong>nei vaega e aofia ai tusi na tusia e<br />

Iakopo, Peteru, Ioane, ma Iuta. E taua o Tusi Faalauaite<strong>le</strong> aua<br />

e <strong>le</strong> o faamaotiina atu i ni paranesi po o ni tagata taitoatasi<br />

o <strong>le</strong> Eka<strong>le</strong>sia, se’i vagana ai <strong>le</strong> tusi e lua ma <strong>le</strong> tolu a Ioane.<br />

4. O <strong>le</strong> Apokalifa—O <strong>le</strong> tusi mulimuli <strong>le</strong>nei i <strong>le</strong> <strong>Feagaiga</strong> <strong>Fou</strong><br />

ma ua lauiloa o <strong>le</strong> tusi o Faaaliga. O se talafaamaumau<br />

o se faaaliga na mauaina e <strong>le</strong> Aposetolo o Ioane a o<br />

faafa<strong>le</strong>puipuiina o ia i <strong>le</strong> motu o Patamo. Na vaaia e Ioane<br />

<strong>le</strong> talafaasolopito o <strong>le</strong> lalolagi, e aofia ai mea e tutupu i aso<br />

mulimuli ma <strong>le</strong> manumalo o Iesu Keriso i <strong>le</strong> malo o Satani.<br />

Mo nisi faamatalaga e uiga i <strong>le</strong> pogai ma <strong>le</strong> talafaasolopito o <strong>le</strong><br />

Tusi Paia, tagai i <strong>le</strong> “Tusi Paia” i <strong>le</strong> Taiala i Tusitusiga Paia.<br />

Ia filifili ma <strong>le</strong> agaga tatalo ia mea nei e faaaogaina mo <strong>le</strong><br />

faatomuaga faapea ma mataupu faavae nei ae <strong>le</strong>’i saunia<br />

au <strong>le</strong>sona.<br />

O Nisi Mataupu<br />

Faavae Taua o <strong>le</strong> Tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i e Saili Iai<br />

• E fesoasoani <strong>le</strong> <strong>Feagaiga</strong> <strong>Fou</strong> ia i tatou ina ia tatou o mai<br />

ia Keriso.<br />

• O <strong>le</strong> <strong>Feagaiga</strong> <strong>Fou</strong> na faasaoina mo o tatou aso faapea ma<br />

lo tatou manuia.<br />

Fautuaga mo <strong>le</strong> Aoao Atu<br />

Faaaoga ata vitio nei po o nisi o ou manatu e aoao atu ai se<br />

aote<strong>le</strong>ga o <strong>le</strong> <strong>Feagaiga</strong> <strong>Fou</strong>. (Faaaliga: O manatu nei e lua e aoao<br />

atu ai o loo aofia ai nisi o mea e pei o ata vitio ma atonu e aoga<br />

te<strong>le</strong> mo i latou e <strong>le</strong>ai ni vitio.)<br />

Ata vitio 1o <strong>le</strong> <strong>Feagaiga</strong> <strong>Fou</strong>, “O Mai ia te A’u” (11:26),<br />

o loo faaalia ai <strong>le</strong> auala e mafai ona fesoasoani ai <strong>le</strong><br />

suesueina o <strong>le</strong> <strong>Feagaiga</strong> <strong>Fou</strong> ia i tatou ina ia tatou aoao atili<br />

e uiga i <strong>le</strong> Faaola ma <strong>le</strong> auala e mafai ai ona Ia fesoasoani<br />

i o tatou olaga. Ata lona 2, “O <strong>le</strong> Paso” (9:55), o loo aoao mai<br />

ai faapea, e mafai e <strong>le</strong> <strong>Feagaiga</strong> <strong>Fou</strong> ona tuuina mai ia i tatou<br />

ni manatu i <strong>le</strong> foiaina o fesili ma faafitauli o <strong>le</strong> olaga. (Tagai<br />

Taiala o Vitio o <strong>le</strong> <strong>Feagaiga</strong> <strong>Fou</strong> mo <strong>le</strong> aoaoina atu o fautuaga.)<br />

Vaaiga Laute<strong>le</strong> i <strong>le</strong> <strong>Feagaiga</strong> <strong>Fou</strong>. E Fesoasoani <strong>le</strong><br />

<strong>Feagaiga</strong> <strong>Fou</strong> ia i tatou ina ia o mai ia Keriso.<br />

(15–20 minute)<br />

Tuu ni nai oneone s°s° i totonu o se koneteaina papa’u. Ia<br />

valaaulia ni nai tamaiti e oomi o latou lima tusi i totonu o <strong>le</strong>

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!