You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Eperu 11:1–12:3. O <strong>le</strong> faatuatua ia Iesu<br />
Keriso o se mataupu faavae e uiga<br />
i galuega ma <strong>le</strong> mana. O <strong>le</strong>a faatuatua na mafaia<br />
ai e <strong>le</strong> Au Paia o anamua ona tausia poloaiga a <strong>le</strong><br />
Atua ma faia galuega o <strong>le</strong> amiotonu. (35–40 minute)<br />
S M T W TH F S<br />
Fesili i tamaiti o <strong>le</strong> vasega pe ua totoina e i latou se togalaau.<br />
Ia fesili atu: Sa faapefea ona e iloaina o <strong>le</strong> a tupu ma ola<br />
fatulaau? Fesili atu ia i latou pe ua latou faatali pasi? Ia fesili<br />
atu: Sa faapefea ona e iloaina o <strong>le</strong> a sau <strong>le</strong> pasi? Fesili atu ia<br />
i latou pe ua latou lafoina se tusi. Ia fesili atu: Sa faapefea ona<br />
e iloaina o <strong>le</strong> a lafoina atu e pei ona fuafuaina. Ia fesoasoani<br />
i tamaiti o <strong>le</strong> vasega ia malamalama sa <strong>le</strong> i iloaina tonu e i latou<br />
o <strong>le</strong> a tutupu ia mea, ae ona o mea na tutupu i <strong>le</strong> taimi ua<br />
tuanai na latou talitonu pe na faamoemoe ai o <strong>le</strong> a tutupu na<br />
mea. Ia fesili atu: O a nisi mea o loo tatou faia i aso taitasi ma<br />
talitonu o <strong>le</strong> a aumaia e na mea taunuuga o loo tatou<br />
faamoemoe i ai? (O <strong>le</strong> alu atu i <strong>le</strong> aoga poo <strong>le</strong> galuega,<br />
taliaina o tupe, o <strong>le</strong> laasiaina o se alalaupapa.)<br />
Ia tusi <strong>le</strong> O <strong>le</strong> a <strong>le</strong> faatuatua? i luga o <strong>le</strong> laupapa faatasi ma mau<br />
nei i lalo ifo: Eperu 11:1; A<strong>le</strong>ma 32:21; ma Eteru 12:6. Faitau mau<br />
nei e tolu faatasi ma lau vasega ma galulue faatasi ia tusiina <strong>le</strong><br />
uiga o <strong>le</strong> faatuatua mai mau (tagai Taiala i Tusitusiga Paia<br />
“faatuatua”). Ia talanoaina <strong>le</strong> ala o loo fesoasoani ai <strong>le</strong>nei<br />
faauigaina o <strong>le</strong> faatuatua e faamatalaina ai pe aisea ua tatou<br />
loto ai e totoina fatulaau pe o atu i <strong>le</strong> aoga po o <strong>le</strong> galuega<br />
i aso taitasi.<br />
Ia fai atu i tamaiti o <strong>le</strong> vasega, i <strong>le</strong> avea ai o <strong>le</strong> faatuatua ma se<br />
mataupu faavae o <strong>le</strong> mana, e ao ina avea ma mea sili atu nai lo<br />
<strong>le</strong> na o se talitonuga malosi i ni mea o <strong>le</strong> a tutupu i <strong>le</strong> lumanai.<br />
Tusi i <strong>le</strong> laupapa: O <strong>le</strong> mataupu faavae muamua o <strong>le</strong> tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i e <strong>le</strong><br />
o <strong>le</strong> faatuatua. O <strong>le</strong> faatuatua ia _____________________. Fai atu<br />
i <strong>le</strong> vasega ia faitauina <strong>le</strong> mataupu faavae o <strong>le</strong> faatuatua lona<br />
fa ma faauma <strong>le</strong> fuaiupu o loo i luga o <strong>le</strong> laupapa (o <strong>le</strong> tali<br />
o “Iesu Keriso”). Valaaulia se tamaitiiti o <strong>le</strong> vasega ia faitauina<br />
<strong>le</strong> saunoaga <strong>le</strong>nei a Elder Boyd K. Packer:<br />
“Ou te iloaina ni ituaiga o faatuatua se lua. O <strong>le</strong><br />
muamua o <strong>le</strong> ituaiga o loo iloaina e <strong>le</strong> lalolagi. O se<br />
uiga taate<strong>le</strong> i <strong>le</strong> te<strong>le</strong> o mea uma o lo o tutupu. O se<br />
mea o loo mafai ai ona tatou ola. O se mea o loo aumaia<br />
ai se faamoemoe ia i tatou e faataunuuina ai soo se<br />
mea. E i ai i tagata uma, e te<strong>le</strong> atu ona i ai i nisi nai lo<br />
isi. O <strong>le</strong> ituaiga faatuatua lona lua, e matua seasea ona<br />
i ai, e <strong>le</strong> maua gofie, o <strong>le</strong> ituaiga o faatuatua <strong>le</strong>a o loo<br />
faia ai mea ina ia tutupu. O <strong>le</strong> faatuatua o se malosiaga<br />
moni e pei lava o <strong>le</strong> malosiaga moni o <strong>le</strong> e<strong>le</strong>tise ae<br />
peitai e faaafe ona sili atu lona malosi. Pe ua e faaaogaina<br />
ea <strong>le</strong> faatuatua—faaaogaina, ma faataitai ona<br />
e ola ai, ae <strong>le</strong> o <strong>le</strong> manatu mama i ai? Pe a e vaai ifo ia<br />
te oe lava, ia fesili ia te oe lava pe o <strong>le</strong> a <strong>le</strong> te<strong>le</strong> o lou<br />
faatuatua o loo i ai? O se mataupu faavae muamua o <strong>le</strong><br />
tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i i <strong>le</strong> Alii. Pe o se mataupu faavae muamua ea<br />
ia te oe?” (Your Artic<strong>le</strong>s of Faith, Brigham Young<br />
University Speeches of the Year [21 Mati 1962], 8).<br />
235<br />
Ia fesili atu: E mafai faapefea i <strong>le</strong> faaautuina o lo tatou<br />
talitonuga ia Iesu Keriso ona fesoasoani ia i tatou ia maua<br />
<strong>le</strong>nei ituaiga o faatuatua lona lua? Ina ia iloaina ni faataitaiga<br />
o tagata o e na oo i ai <strong>le</strong>nei ituaiga o faatuatua lona lua, faitau<br />
uma pe na o ni vaega foi o <strong>le</strong> Eperu 11:2–40. Ia valaaulia<br />
tamaiti o <strong>le</strong> vasega e faailoa mai ia faataitaiga na pito sili ona<br />
faagaeetia ai i latou ma fetufaai mai i <strong>le</strong> vasega.<br />
Ia fesili atu: E te manatu aisea na lisiina ai e Paulo ia faataitaiga<br />
e te<strong>le</strong> e uiga i <strong>le</strong> faatuatua? Faitau <strong>le</strong> Eperu 12:1–3 ma fesili i lau<br />
vasega pe mafai ona latou sueina mai se mafuaaga. Ia fesili<br />
atu: O <strong>le</strong> a <strong>le</strong> uiga o <strong>le</strong> “tuu ese ia o mea mamafa uma, atoa<br />
ma <strong>le</strong> agasala e faalavelavegofie ai i tatou” (f. 1)? Ia fetufaai<br />
atu <strong>le</strong> saunoaga <strong>le</strong>nei a Elder Neal A. Maxwell, o <strong>le</strong> na avea<br />
i <strong>le</strong> taimi <strong>le</strong>a ma se tasi o <strong>le</strong> Au Fitugafulu:<br />
“E ao ina tatou manatua o <strong>le</strong> avea ai ma se tagata<br />
faatuatua o <strong>le</strong> Eka<strong>le</strong>sia e matua mamafa lava e aunoa<br />
ma <strong>le</strong> puapuagatia mai aafiaga o <strong>le</strong> agasala <strong>le</strong>a e mafai<br />
ona aveesea e ala i <strong>le</strong> uia o laasaga o <strong>le</strong> salamo. Na<br />
tuuina mai e Paulo ia i tatou se apoapoaiga <strong>le</strong><strong>le</strong>i e uiga<br />
i <strong>le</strong>nei mea ina ua ia saunoa mai, ‘. . .ina tatou tuu ese ia<br />
o mea mamafa uma, atoa ma <strong>le</strong> agasala e faalavelavegofie<br />
ai i tatou, ia tatou taufetuli ma <strong>le</strong> onosai i <strong>le</strong><br />
ala tanu o i o tatou luma.’ (Eperu 12:1.) E matua sili<br />
atu ona faigata mo i tatou <strong>le</strong> tauaveina o <strong>le</strong> satauro<br />
pe afai ua iloga ona no’u o tatou tua i avega o uiga<br />
<strong>le</strong>aga” (Deposition of a Discip<strong>le</strong> [1976], 75).<br />
Ia talanoaina fesili nei:<br />
• E faapefea ona fesoasoani <strong>le</strong> onosai ia i tatou i <strong>le</strong> taulimaina<br />
o luitau o <strong>le</strong> olaga?<br />
• E faapefea ona fesoasoani <strong>le</strong> tepa taulai atu ia Iesu Keriso<br />
e atiae ai lo tatou faatuatua?<br />
• E faapefea i Lana faataitaiga o <strong>le</strong> faatuatua, onosai, ma<br />
tutumau ona aafia ai ou lagona e uiga i ou tofotofoga<br />
ma puapuaga?<br />
Eperu 12:5–11. E ala i <strong>le</strong> faatuatua e mafai<br />
ai ona tatou taliaina ma onosaia <strong>le</strong> aoaiga<br />
a se Tama Faa<strong>le</strong>lagi alofa ma faatagaina e<br />
faa<strong>le</strong><strong>le</strong>ia ma faaatoatoaina ai i tatou.(25–30 minute)<br />
S M T W TH F S<br />
Eperu 11–13<br />
Tusi i luga o <strong>le</strong> laupapa Pe a tatou puapuagatia. I lalo o <strong>le</strong>na<br />
fasi fuaitau, tusi ai <strong>le</strong> Mafuaaga:. Ia fesili atu:<br />
• E toafia outou ua feagai ma se aso <strong>le</strong> <strong>le</strong><strong>le</strong>i?<br />
• E toafia nisi na mauaina se aso <strong>le</strong> <strong>le</strong><strong>le</strong>i ona o ni filifiliga <strong>le</strong> <strong>le</strong><strong>le</strong>i<br />
na e faia? (Faasilasilaga: Aua nei fesili atu mo ni faataitaiga.)<br />
• E toafia nisi o outou na feagai ma se aso <strong>le</strong> <strong>le</strong><strong>le</strong>i ona e <strong>le</strong><br />
o se mea sese na e faia?<br />
• Pe na e taumanatu ea, “Aisea ua tupu ai <strong>le</strong>nei mea ia te au?”