You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
O LE TUSI A LE APOSETOLO O PAULO I KOLOSE<br />
E tusa<br />
o <strong>le</strong> T.A.<br />
Malaga muamua<br />
faafaifeautalai<br />
(Galuega 13–14)<br />
Tagata Tusitala ma E o Loo Tusi i Ai: Sa tusia e Paulo <strong>le</strong><br />
Kolose i <strong>le</strong> faagasologa o <strong>le</strong> taimi muamua na tuuina ai i <strong>le</strong><br />
fa<strong>le</strong>puipui i Roma ma o <strong>le</strong> tusi na tusi atu “i <strong>le</strong> Au Paia i Kolose<br />
o <strong>le</strong> au uso faamaoni.” (Kolose 1:2; tagai Kolose 1:1; 4:3, 10, 18;<br />
tagai foi Galuega 28:16–31). Sa fuafua foi ina ia faitau e <strong>le</strong> Au<br />
Paia i Laotikaia (tagai Kolose 4:16).<br />
Talaaga Faasolopito: O Kolose (faapea ma Aai tete<strong>le</strong> e tuaoiane<br />
o Iarapoli ma Laotikaia) o se aai alualu i luma i mea tau<br />
pisinisi i Asia itiiti (tagai i <strong>le</strong> faafanua 8 i <strong>le</strong> Taiala i Tusitusiga<br />
Paia). E <strong>le</strong> o faaalia mai i <strong>le</strong> tala faamaumau <strong>le</strong> auala na faailoa<br />
atu ai <strong>le</strong> tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i i tagata Kolose. O loo ta’ua e Paulo se tagata<br />
e igoa ia Epafara e faapea “o <strong>le</strong> auauna faamaoni a Keriso”<br />
(tagai Kolose 1:7–8). Atonu na liliu <strong>le</strong>nei tagata i <strong>le</strong> talaiga<br />
a Paulo i Efeso i <strong>le</strong> faagasologa o <strong>le</strong> malaga lona tolu a Paulo<br />
faafaifeautalai (tagai Galuega 19:10). Ua i ai <strong>le</strong> talitonuga<br />
e faapea na aveina atu e Epafara <strong>le</strong> tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i i lona aiga i Kolose<br />
ma sa salalau atu ai i <strong>le</strong>na vaega atoa. Ae ui i <strong>le</strong>a, e pei lava ona<br />
sa olaola <strong>le</strong> tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i, sa faapea foi <strong>le</strong> lotu i Iutaia ma <strong>le</strong> talitonuga<br />
o E<strong>le</strong>ni. Sa aoao atu <strong>le</strong>nei talitonuga sese i au lotu o <strong>le</strong> Au Paia.<br />
Sa asiasi atu Epafara, ina ua <strong>le</strong> mafai ona taulimaina faate<strong>le</strong>ina<br />
o <strong>le</strong> talia e <strong>le</strong> to’ate<strong>le</strong> o <strong>le</strong> Au Paia o lotu sese, ia Paulo i Roma<br />
mo se fautuaga e tusa ma <strong>le</strong> auala e faa<strong>le</strong><strong>le</strong>ia ai <strong>le</strong>a tulaga tau<br />
faamata’u. Sa tusia e Paulo <strong>le</strong>nei tusi i se vaitaimi pe tusa o <strong>le</strong><br />
T.A. 60–62 (tagai Taiala i Tusitusiga Paia, “Tusi a Paulo”).<br />
Autu: O <strong>le</strong> faamoemoega o <strong>le</strong> talitonuga sese sa talaiina o <strong>le</strong><br />
faaitiitia <strong>le</strong>a o <strong>le</strong> tulaga lauiloa o Iesu Keriso. Sa faasa’o e Paulo<br />
<strong>le</strong>nei manatu sese e ala i <strong>le</strong> aoao atu e faapea o Keriso o <strong>le</strong><br />
faatusa lava <strong>le</strong>a o <strong>le</strong> Atua, o Ia o Le na Foafoaina <strong>le</strong>nei lalolagi,<br />
o <strong>le</strong> Ao o <strong>le</strong> Eka<strong>le</strong>sia, o <strong>le</strong> ulua’i tagata na toe tu mai, o se tasi<br />
o <strong>le</strong> Aigaatua, o <strong>le</strong> Togiola, ma o <strong>le</strong> “faamoemoe o <strong>le</strong> tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i,<br />
na outou faalogologo i ai” (tagai Kolose 1:15–23).<br />
Faatomuaga<br />
Malaga lona lua<br />
faafaifeautalai<br />
(Galuega<br />
15:36–18:22)<br />
Malaga lona tolu<br />
faafaifeautalai<br />
(Galuega<br />
18:23–21:15)<br />
Kolose 1–4<br />
O <strong>le</strong>nei Tusi na<br />
tusia i <strong>le</strong>nei<br />
taimi<br />
Faafa<strong>le</strong>puipuiina<br />
i Kaisareia ma<br />
Roma (Galuega<br />
21:16–28:31)<br />
E oo i <strong>le</strong><br />
faafa<strong>le</strong>puipuiina<br />
lona lua i Roma<br />
47–50 50–53 53–57 57–62 62–65<br />
O aso nei o loo i ai ni faitioga faatuputupula’ia i <strong>le</strong> lalolagi e uiga<br />
i <strong>le</strong> paia o Iesu Keriso. Ua ta’ua <strong>le</strong> Faaola e <strong>le</strong> to’ate<strong>le</strong> o tagata<br />
e faapea ua na o se aoao ta’uta’ua po o se tagata faamalolo ma’i<br />
po o se perofeta. Ua ta’ua o Ia e <strong>le</strong> to’ate<strong>le</strong> o tagata e faapea o ia<br />
o se tagata e <strong>le</strong> talafeagai a’o tuputupu a’e atili i latou i <strong>le</strong><br />
faa<strong>le</strong>lalolagi po o <strong>le</strong> faalagolago i lo latou lava atamai. Pe<br />
a aunoa ma se malamalamaga sa’o e uiga i <strong>le</strong> Alo o <strong>le</strong> Atua po<br />
213<br />
o <strong>le</strong> talitonu fo’i i ana aoaoga, e faifai malie lava ona seesee ese<br />
atu lo latou faatuatua i tulaga faigata o <strong>le</strong> olaga. E ui lava i nei<br />
mea uma, o loo faaauau pea ona talai e perofeta mea <strong>le</strong><strong>le</strong>i o <strong>le</strong><br />
tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i. E pei fo’i o Paulo ua latou aoao atu ma <strong>le</strong> lotote<strong>le</strong> <strong>le</strong><br />
mea moni e uiga ia Iesu Keriso, “o <strong>le</strong> faamoemoe i <strong>le</strong> manuia”<br />
(tagai Kolose 1:27).<br />
Aoao ma <strong>le</strong> agaga tatalo <strong>le</strong> Kolose 1–4 ma ia mafaufau<br />
i mataupu faavae o loo i lalo ae <strong>le</strong>’i saunia au <strong>le</strong>sona.<br />
O Isi o Mataupu Faavae Taua o <strong>le</strong><br />
Tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i e te Sailia<br />
• Ua togiolaina i tatou e ala i <strong>le</strong> toto o Keriso, o <strong>le</strong> Ulumatua<br />
a <strong>le</strong> Tama ma o Lå na Foafoaina mea uma lava (tagai<br />
Kolose 1:12–20; tagai foi i <strong>le</strong> Ioane 1:1–4; MFF 88:1–13).<br />
• O <strong>le</strong> atiina’e i luga o <strong>le</strong> faavae o Iesu Keriso, tatou te aloese ai<br />
mai <strong>le</strong> taitaiina sese i aoaoga taufaasese (tagai Kolose 2:6–23).<br />
• Ina ia avea ma ni tagata fou ia Keriso, e tatau ona tatou<br />
faatoilaloina <strong>le</strong> tiapolo ma atiina’e uiga amiotonu (tagai<br />
Kolose 3:1–16; tagai foi i <strong>le</strong> Mosaea 3:19).<br />
• O <strong>le</strong> i ai o fega<strong>le</strong>ga<strong>le</strong>aiga amiotonu i <strong>le</strong> aiga o se mea taua<br />
<strong>le</strong>a i <strong>le</strong> fuafuaga a <strong>le</strong> Alii mo <strong>le</strong> fiafia (tagai Kolose 3:17–21).<br />
Fautuaga mo <strong>le</strong> Aoao Atu<br />
Ia filifili mai aitia o loo i lalo, pe faaaoga ni au lava,<br />
a’o e saunia <strong>le</strong>sona mo <strong>le</strong> Kolose 1–4.<br />
Kolose 1:12–23. E togiolaina i tatou e ala i <strong>le</strong> toto<br />
o Keriso. O <strong>le</strong> usiusita’i i <strong>le</strong> tala<strong>le</strong><strong>le</strong>i e mafai ai<br />
ona tatou faaopoopoina lo tatou faatuatua ia<br />
Iesu Keriso ma aloese ai mai <strong>le</strong> taitaiina sese.<br />
(20–25 minute)<br />
Ia faaali atu se laau o loo toto i totonu o se apa e toto ai laau po<br />
o se ata o se laau ma ia talanoa po o <strong>le</strong> a <strong>le</strong> mea e maua ai <strong>le</strong><br />
malosi ma <strong>le</strong> ola <strong>le</strong><strong>le</strong>i o <strong>le</strong>a laau. Ia tusi i luga o <strong>le</strong> laupapa <strong>le</strong>nei<br />
fuaiupu e <strong>le</strong>’i maea: O <strong>le</strong> loloto o <strong>le</strong> alu ifo o aa, o <strong>le</strong> . Ia faauma<br />
e tagata o <strong>le</strong> vasega <strong>le</strong> fuaiupu. (O tali e mafai ona tuuina mai<br />
e aofia ai <strong>le</strong> “malosi fo’i <strong>le</strong>a o <strong>le</strong> laau” po o <strong>le</strong> “mautu foi <strong>le</strong>a o <strong>le</strong><br />
laau.” Fesili atu: O <strong>le</strong> a se faatusatusaga faa<strong>le</strong>agaga e mafai<br />
ona tatou iloa mai <strong>le</strong>nei faamalamalamaga?<br />
Tusi i luga o <strong>le</strong> laupapa: Ou te iloa o Iesu o <strong>le</strong> atalii o se kamuta,<br />
o se aoao sili, o se taitai <strong>le</strong><strong>le</strong>i, o se perofeta. Ia fesili atu i tagata o <strong>le</strong><br />
vasega pe ua latou talitonu e moni <strong>le</strong>a mea. Ia ta’u atu i tagata<br />
o <strong>le</strong> vasega o <strong>le</strong> a e saili i se isi molimau mai tusitusiga paia.<br />
Faitau Kolose 1:12–23 ma ia talanoaina nisi o fesili o loo i lalo:<br />
• O a upu ma fuaitau mai <strong>le</strong> molimau a Paulo e uiga<br />
i <strong>le</strong> Faaola o loo sili ona faagaeetia ai oe?<br />
• O a ni eseesega i <strong>le</strong> va o <strong>le</strong>nei molimau ma <strong>le</strong> molimau<br />
o loo tusia i luga o <strong>le</strong> laupapa?