Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

Työkyvyn ulottuvuudet
Yksinhuoltajien tilannetta voidaan tarkastella ainoastaan kahdessa nuorimmassa
ikäryhmässä. Naisista työkyvyltään rajoittuneiden osuus oli yksinhuoltajilla suurempi
kuin kahden huoltajan lapsiperheessä elävillä. 45–54-vuotiaiden yksinhuoltajanaisten
ryhmässä joka neljäs arvioi työkykynsä rajoittuneeksi, kun kahden
huoltajan lapsiperheissä elävistä naisista vastaavan arvion teki joka kymmenes.
Samansuuntainen ero näkyy myös 30–44–vuotiailla miehillä. Yksin asuvien työkyky
oli huonompi kuin toisen aikuisen kanssa asuvan kaikissa ikäryhmissä, joskin
naisilla erot yksinasuvien ja puolison kanssa asuvien työkyvyssä olivat pienempiä
kuin miehillä.
Vanhimmassa ikäryhmässä, 65–74-vuotiailla, työkykyerot puolison kanssa ja
yksin asuvien välillä olivat selvät. Työkyvyltään rajoittuneita oli yksin asuvista
naisista ja miehistä suurempi osuus kuin kumppanin kanssa asuvista (taulukko
4.6.2). Täysin työkyvyttömiä oli toisen kanssa asuvista miehistä 17 prosenttia
ja naisista 15 prosenttia, kun yksin asuvista täysin työkyvyttömiä oli miehistä 32 ja
naisista 25 prosenttia.
Pohdinta
Tämän aineiston pohjalta nousee esiin kolme ilmiötä, jotka vaativat lähempää tarkastelua.
Ensinnäkin naimattomien ja eronneiden miesten keskuudessa työkykyongelmat
ovat poikkeuksellisen yleisiä. Toinen tärkeä havainto liittyy leskeksi jääneisiin
naisiin: heillä työkykyongelmat näyttävät säilyvän varsin pitkään puolison
kuoleman jälkeen. Kolmanneksi on syytä kiinnittää huomiota perinteisessä aikuisten
ja lasten muodostamassa ydinperheessä asuvien keskimääräistä parempaan
työkykyyn.
Tässä aineistossa työkyky oli huonontunut erityisesti niillä naisilla, jotka olivat
äskettäin menettäneet puolisonsa kuoleman kautta. Naisleskillä työkyky säilyi heikkona
myös yli kaksi vuotta leskeytymisen jälkeen. Sen sijaan yli kaksi vuotta sitten
leskeytyneistä miehistä täysin työkykyisiä oli yhtä suuri osuus kuin naimisissa olevista.
Avioero puolestaan ei naisilla ole selvässä yhteydessä työkyvyn heikentymiseen,
kun taas työkyvyltään rajoittuneiden osuus oli yli kaksi vuotta sitten eronneilla
miehillä suuri, lähes yhtä suuri kuin naimattomilla miehillä.
Naimattomat, eronneet ja lesket voivat asua yhdessä toisen aikuisen, lastensa,
vanhempiensa tai muiden kanssa, ja toisaalta avioituneet voivat asua yksin.
Tästä syystä tarkasteltiin siviilisäätytietojen lisäksi myös perherakennetietoja.
Tulosten mukaan perheen antamat sosiaaliset resurssit olivat yhteydessä koet-
102