Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

Jorma Seitsamo, Kaija Tuomi, Juhani Ilmarinen
8 Nuorten työkyky
8 Nuorten työkyky
Nuorten aikuisten työkyky oli hyvä. Nuortenkin keskuudessa
oli kuitenkin suuria työkykyeroja. 18–29-vuotiaiden työkyvyn
suurimpia riskejä olivat puutteellinen peruskoulutus ja työttömyys.
Tulosten mukaan erityisesti psyykkisten voimavarojen ylläpitäminen
on tärkeää vähän koulutettujen ja työttömien nuorten
työkyvyn edistämisessä.
Työssä käyvien nuorten aikuisten työkyky liittyi muun
muassa terveyteen, ruumiilliseen kuntoon, koettuun elämänlaatuun
ja työssä saatuun arvostukseen.
Sekä nuorten että vanhempien työkyky oli yhteydessä oireiden
kokemiseen ja henkiseen rasittuneisuuteen. Nuorilla painottuivat
lisäksi esimiestuki ja aikaansaamisen ilo, kun taas vanhimmilla
työntekijöillä korostuivat työympäristö ja työn fyysiset
vaatimukset.
8.1 Johdanto
Nuorten työ- ja toimintakyky ei ole ollut yhtä runsaan tutkimuksen kohteena kuin
vanhempien ikäluokkien. Vaikka nuorimmat ikäluokat ovat muita terveempiä, viidesosa
18–29-vuotiaista kokee oman terveytensä ja vajaa kolmannes ruumiillisen
kuntonsa korkeintaan keskitasoiseksi (Koskinen 2005; Sainio ja Koskinen 2005).
On myös viitteitä siitä, ettei hyvä työkyky ole itsestään selvyys nuorellekaan.
Esimerkiksi pitkittyvän työttömyyden tiedetään heikentävän nuorenkin toimintakykyä:
jos työttömyys oli kestänyt yli vuoden, sekä psyykkinen että sosiaalinen
toimintakyky aleni voimakkaasti 25-vuotiailla (Seitsamo ym. 1997). Pohjois-Suomen
nuorten seurantatutkimuksessa taas havaittiin, että erityisesti passiivinen ja
stressaava työ alensi psyykkistä työkykyä (Ek ym. 2003; Ek 2000).
241