Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

7 Työttömyyden ja muiden syrjäytymisriskien yhteys työkykyyn
7.2 Työkyky pääasiallisen toiminnan mukaan
Kuvassa 7.1 (liitetaulukko L7.2) on esitetty pääasiallisen toiminnan ja itse arvioidun
työkyvyn yhteys 30–64-vuotiailla naisilla ja miehillä (ks. myös luku 4.4). Työkykyarvio
perustuu haastateltavien kolmiportaiseen omaan arvioon siitä, olivatko
he haastatteluhetkellä täysin työkykyisiä, osittain työkyvyttömiä vai täysin työkyvyttömiä.
Arvio työkyvystä on pyydetty kaikilta riippumatta siitä, oliko haastateltava
työllinen vai ei. Työllisiksi on määritelty ne, jotka olivat haastatteluhetkellä kokotai
osa-aikatyössä tai olivat olleet viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana työssä
mutta eivät työttöminä. Työttömiksi on määritelty ne, jotka ilmoittivat haastatteluhetkellä
olevansa työttömiä, sekä ne, jotka eivät haastatteluhetkellä kuuluneet työvoimaan,
mutta olivat olleet työttömiä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana.
Eläkeläisiin kuuluvat sekä työkyvyttömyyseläkkeellä että muilla eläkkeillä olevat.
Ryhmä ”muut” käsittää muista kuin eläkesyistä työvoiman ulkopuolella olevat.
Kuva 7.1. Työkykyarvion ikävakioitu jakauma (%) pääasiallisen toiminnan
mukaan, 30–64–vuotiaat.
Naiset Miehet
Työssä
Työtön
Eläkkeellä
Muu
0 20 40 60 80 100 0 20 40 60 80 100 %
Työkykyinen Osittain työkyvytön Työkyvytön
Työllisistä miehistä ja naisista yli 90 prosenttia oli täysin työkykyisiä, kun työttömistä
työkykyisiä oli noin 70 prosenttia. Eläkeläisistä arvioi itsensä työkykyiseksi huomattavasti
pienempi osa: naisista 34 prosenttia ja miehistä vain 24 prosenttia. Tulosta
selittää se, että valtaosa eläkeläisistä oli työkyvyttömyyseläkkeellä: 30–44vuotiaista
eläkeläisistä lähes 90 prosenttia ja 55–64-vuotiaistakin yli 50 prosenttia.
227