Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

Työkyvyn ulottuvuudet
10.4 Työkyvyn muutokset koulutusryhmissä
Koulutusta kuvataan neliluokkaisella haastattelussa saatuihin tietoihin perustuvalla
koulutusasteella, joka on muodostettu luvussa 4.3 tarkastellusta viisiluokkaisesta
muuttujasta yhdistämällä keskiaste ja ammatillinen korkea-aste. Terveys
2000 -tutkimukseen osallistuneiden koulutusrakenne on huomattavan erilainen
kuin Mini-Suomi-tutkimuksen vastaajien: vähintään keskiasteen koulutuksen
saaneiden osuus on tuoreemmassa tutkimuksessa noin kaksinkertainen
vanhempaan verrattuna (taulukko 10.4.1).
Taulukko 10.4.1. 30–64-vuotiaiden naisten ja miesten ikävakioitu 1 koulutusrakenne
(%) Mini-Suomi-aineistossa (1978–80) ja Terveys 2000 -aineistossa
(2000–01).
Naiset Miehet
Koulutusaste
Mini-Suomi
Terve
ys
2000
Mini-Suomi
Terve
ys
2000
1978–
80
2000–
01
1978–
80
2000–
01
Alempiperusaste40 10 38 14
Ylempiperusaste29 19 29 17
Keskiaste
tai
ammatilline
n
korkea-aste
2558 26 58
Akateeminenkorkea-aste6 13 7 12
Yhteensä100 100 100 100
1 Naisten ja miesten luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska ikävakiointi on tehty mallin avulla erikseen
eri sukupuolille. Analyysissä ovat mukana ne henkilöt, joista on tieto itse arvioidusta työkyvystä: Mini-
Suomi-tutkimuksesta 2 944 (94 % otoksesta) naista ja 2 723 (93 %) miestä ja Terveys 2000 -tutkimuksesta
2 692 (90 %) naista ja 2 486 (86 %) miestä.
Työkyvyn rajoitusten jyrkät koulutusryhmien väliset erot säilyivät ennallaan 1970luvun
lopusta 2000-luvun alkuun. Terveys 2000 -aineistossa työkykynsä rajoittuneeksi
arvioivien osuus oli alemman perusasteen koulutuksen suorittaneiden
keskuudessa miehillä lähes neljä ja naisilla peräti viisi kertaa niin suuri kuin
akateemisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden ryhmässä (taulukko 10.4.2).
Missään koulutusryhmässä työkyvyn rajoitukset eivät harvinaistuneet tilastollisesti
merkitsevästi. Koko väestön työkyvyn koheneminen liittyy siis vahvasti
väestön koulutusrakenteen muutokseen (ks. luku 10.6).
300