Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

Tuija Martelin, Päivi Sainio, Seppo Koskinen, Raija Gould
4 Työkyky väestön osaryhmissä
4.4 Työkyvyn vaihtelu pääasiallisen toiminnan ja
ammattiaseman mukaan
Pääasiallinen toiminta, joka kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan
laatua, heijastuu voimakkaasti työkyvyn arviointeihin.
Kokopäivätyössä olevista vain alle kahdeksan prosenttia arvioi
työkykynsä rajoittuneeksi, osa-aikatyössä olevista yli kaksi
kertaa useampi. Työttömät, eläkeläiset ja muut työelämän ulkopuolella
olevat kokivat työkykynsä huonommaksi kuin työssä
käyvät.
Yrittäjillä oli yleensä yhtä hyvä tai parempi työkyky kuin
palkansaajilla, sen sijaan maatalousyrittäjien työkyky oli selvästi
huonompi kuin muiden yrittäjien tai palkansaajien. Työkyvyn
palauttamisen, ylläpitämisen ja edistämisen näkökulmasta
tarvitaan paremmin kohdistettuja ohjelmia eri elämäntilanteissa
oleville ryhmille.
Pääasiallinen toiminta kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Keskeinen
jaottelu on väestön ryhmittely työvoimaan kuuluviin, eli työllisiin ja työttömiin, ja
toisaalta työvoiman ulkopuolella oleviin, kuten eläkeläisiin, omaa kotitaloutta hoitaviin
tai opiskelijoihin. Työlliset voidaan edelleen jaotella työajan mukaan kokopäivätyötä
ja osa-aikatyötä tekeviin. Ammattiasema puolestaan kuvaa ammatissa
toimivan väestön asemaa työelämässä, ja sen kannalta oleellisin erottelu on
jako palkansaajiin ja yrittäjiin.
Kokopäivätyössä oleviin palkansaajiin verrattuna kaikki muut pääasiallisen
toiminnan tai ammattiaseman mukaan määritellyt väestöryhmät jäävät helposti
työkyvyn ylläpitämisen suhteen huonompaan asemaan. Esimerkiksi työttömät ja
muut työelämästä syrjäytyneet ovat pääosin työterveyshuollon ja työkykyä ylläpitävän
toiminnan ulkopuolella (Järvikoski ym. 2002). Myös yrittäjien mahdollisuudet
osallistua työkyvyn edistämistoimintaan ovat palkansaajia vähäisemmät. Näi-
75