Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

Työkyvyn ulottuvuudet
Yksilön voimavaroista terveys sekä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky
muodostavat pohjakerroksen. Mitä vahvempi perusta, sitä vakaammin työkyky
kestää työuran aikana. Toinen kerros kokoaa yhteen tiedot ja taidot sekä
niiden jatkuvan päivittämisen, esimerkiksi elinikäisen oppimisen avulla. Kolmas
kerros kuvaa henkilön sisäistä arvomaailmaa ja asenteita mm. työelämää kohtaan.
Myös henkilöä työelämässä motivoivat tekijät elämänkulun eri vaiheissa
kuuluvat tähän kerrokseen. Arvot ja asenteet ovat työn kerroksen välittömässä
läheisyydessä. Välittömän rajapinnan kautta kokemukset työstä suodattuvat ensin
arvoihin ja asenteisiin; hyvät kokemukset vahvistavat ja huonot heikentävät
työhön liittyviä arvoja ja asenteita.
Neljäs kerros eli työ kaikkine dimensioineen on työkykytalon suurin ja raskain
kerros; se asettaa käytännössä vaatimukset muille kerroksille. Mikäli yksilön
voimavarat ovat tasapainossa työkerroksen kanssa, työkyky säilyy hyvänä. Työkerroksen
mitoituksen tai toimivuuden epäsuhta yksilön voimavaroihin puolestaan
heikentää työkykyä. Esimiehillä on keskeinen rooli vaikuttaa tasapainoon kehittämällä
ja organisoimalla neljättä kerrosta ihmisen mittojen mukaiseksi. Esimiesten
huomattava merkitys yksilön työkyvyn tukemisessa on osoitettu pitkittäistutkimuksissa
(Tuomi 1995).
Työkyvyn ydinrakenteet muuttuvat merkittävästi ihmisen työuran aikana.
Ikääntyminen muuttaa yksilön voimavaroja, ja työelämä puolestaan muuttuu esimerkiksi
uuden teknologian ja globaalitalouden seurauksena. Työkyvyn säilymisen
kannalta on välttämätöntä tavoitella terveellistä ja turvallista tasapainoa työn
ja ihmisen voimavarojen välillä. Työkykyä kuvaavien ydinrakenteiden välillä on
kuitenkin jatkuva vuorovaikutus, jossa positiiviset ja negatiiviset prosessit vaikuttavat
työkyvyn tasoon. Siksi työkyvyn vaaliminen edellyttää monien prosessien
samanaikaista tuntemista.
Työkyvyn moninaisuus ja ihmisen rajalliset mahdollisuudet hallita omaa työkykyään
edellyttävät työterveyshuollon ja työsuojelun aktiivista tukea. Terveysja
työkykypalvelujen tarve kasvaa iän myötä, joten työpaikan tukiorganisaatioiden
rooli korostuu työvoiman ikääntymisen myötä.
Myös perhe ja lähiyhteisö voivat tukea yksilön työkykyä. Perhe-elämän ja
työn hyvä yhteensovittaminen on edellytys työkyvylle. Yhteiskuntatasolla työmarkkinaosapuolet
sopivat puolestaan työnteon pelisäännöistä. Työ-, terveys- ja koulutuspolitiikka
luovat osaltaan merkittäviä edellytyksiä työkyvylle mutta asettavat
myös vaatimuksia työkyvylle mm. työllisyysasteen kohottamiseksi.
24