Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

6 Työkyvyn moninaisuus ja työkykyindeksi
6.3 Tulokset: Työntekijän voimavarojen, työn ja muun
elämän yhteydet työkykyyn
6.3.1 Keskeisten yksittäisten muuttujien yhteydet työkykyyn
Selittävien tekijöiden vaikutuksia havainnollistettiin vertaamalla työkykyindeksin
keskiarvoja eri ulottuvuuksia edustavien yksittäisten muuttujien luokissa ikä- ja
sukupuoliryhmittäin (taulukko 6.4). Yksittäiset muuttujat olivat niitä, jotka joko
yksinään tai summa- tai faktorimuuttujien osina selittivät työkykyä em. rakenneyhtälömalleissa.
Työn fyysisillä vaatimuksilla oli voimakkaat yhteydet työkykyindeksiin. Niiden
työkyky, joiden työhön kuului vähintään lähes puolet työajasta voimaa vaativaa
käsityötä oli kaikissa ikä- ja sukupuoliryhmissä tilastollisesti erittäin merkitsevästi
huonompi. Jokseenkin yhtä voimakas yhteys oli huonoilla työasennoilla kaikissa
ikä- ja sukupuoliryhmissä (taulukko 6.4). Vähintään lähes puolet työajasta esiintyvillä
toistuvilla käden liikkeillä ja kantamisella oli myös voimakas yhteys työkykyyn.
Työn henkinen rasittavuus liittyi fyysistä työtä voimakkaammin työkykyindeksiin.
Niiden työntekijöiden työkykyindeksi, jotka kokivat vähintään kerran viikossa
olevansa lopen uupuneita työstä tai tunsivat työskentelyn todella rasittavaksi, oli
tilastollisesti erittäin merkitsevästi huonompi kaikissa ikä ja sukukupoliryhmissä kuin
niiden, jotka kokivat näin korkeintaan muutaman kerran kuussa (taulukko 6.4).
Omiin töihin liittyvä sanavalta ja mahdollisuus tehdä itsenäisiä päätöksiä olivat
yhteydessä hyvään työkykyyn nuorilla miehillä ja kaikenikäisillä naisilla. Esimiehen
arvostus oli tärkeää etenkin nuorille työntekijöille sukupuolesta riippumatta (taulukko
6.4). Työtovereiden tuki sekä se, että työyhteisössä keskusteltiin tavoitteista
edistivät iästä riippumatta naisten työkykyä. Miesten työkykyyn ei työtovereiden
tuki vaikuttanut, mutta alle 55-vuotiaat miehet kokivat työkykynsä paremmaksi tavoitteista
keskustelevassa kuin niistä keskustelemattomassa työyhteisössä.
Mahdollisuudet kehittää erityiskykyjään ja erilaisten asioiden tekeminen
työssä liittyivät alle 55-vuotiailla miehillä hyvään työkykyyn (taulukko 6.4). Nuorilla
miehillä (30–44-vuotiaat) hyvään työkykyyn liittyivät myös uusien asioiden oppiminen,
työn vaatima luovuus ja kehittyneet taidot. Naisilla näiden asioiden yhteydet
työkykyyn olivat heikommat tai liittyivät myöhempään ikäkauteen. Mahdollisuus
kehittää erityiskykyjään oli kuitenkin tärkeää kaikkien naisten työkyvylle. Mahdollisuus
oppia uusia asioita työssä puolestaan ylläpiti yli 45-vuotiaiden naisten työkykyä.
207