Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

6 Työkyvyn moninaisuus ja työkykyindeksi
Taulukko 6.3. Faktorilataukset vapaa-ajan toimintoja kuvaaville muuttujille.
Neljän faktorin ratkaisu.
Muuttuja
1
Faktori
2 3 4
Ruoan valmistus,
leivonta
jne.
0, 62
-0, 04
0, 08
0,
05
Ostoksilla, pankissa
asioiminen
0, 54
0, 21
0, 11
-0,
05
Kirjallisuu den
lukeminen,
äänilevyj
en
kuuntelu
0, 41
0, 25
0, 07
0,
16
Liikunta, metsästys
jne.
0, 40
0, 19
0, 08
0,
14
Puhelimessa puhumi
nen
0, 39
0, 23
0, 21
0,
03
Käsityöt, askartelu
jne.
0, 37
0, 03
0, 09
0,
35
Teatte rit,
elokuvat
jne.
0, 19
0, 63
0, 05
0,
08
Ravintola , kahvila
tai
tanssiminen
0, 12
0, 53
0, 11
-0,
22
Ulkomailla matkustelu
0, 05
0, 47
-0, 02
0,
03
Opiskelu 0, 18
0, 39
-0, 09
0,
17
Vieraita kotona
0, 09
-0, 09
0, 69
0,
13
Kyläily 0, 29
0, 13
0, 64
0,
07
Kirkko tai
muut
uskonnolli
set
tilaisuud
et
0, 07
-0, 08
0, 11
0,
50
Kerho- tai
yhdistysto
iminta
0, 04
0, 30
0, 03
0,
43
h2 2, 23
2, 07
2, 02
1,
01
6.2.2 Rakenneyhtälömallit
Faktorianalyysien avulla muodostetut muuttujat otettiin mukaan muiden työkykymallin
osa-alueiden sisältämien muuttujien kanssa rakenneyhtälömalleihin. Rakenneyhtälömallien
avulla etsittiin muuttujajoukkoa, joka parhaiten selittäisi työkyvyn
ulottuvuuksia. Parhaimmaksi osoittautunut malli (kuva 6.1) rakentui tyydyttävästi
(mallin sopivuutta mittaava tunnusluku RMSEA=0,059, Kaplan 2000)
Työkykytalon eri kerroksien mukaisesti. Työkerrokseen olivat eniten yhteydessä
kehittymismahdollisuudet työssä, esimiestuki, työn itsenäisyys, työn fyysiset vaatimukset
sekä työn henkinen rasittavuus. Työssä koettu aikaansaamisen ilo sekä
innostus omaa työtä kohtaan vaikuttivat eniten arvot ja asenteet -kerrokseen.
Osaaminen perustui ennen muuta koulutukseen ja taitojen riittävyyteen. Terveysulottuvuus
pohjautui toimintakykyyn sekä oireiluun. Koska työkykyindeksi sisältää
sairauksia koskevan osion, ne jätettiin tämän tarkastelun ulkopuolelle. Perheulottuvuus
koostui siviilisäädystä, kotitalouden tulojen riittävyydestä sekä myös
harrastuksista. Nämä kaikki osa-alueet selittivät yhdessä työkykyindeksiä ja muodostivat
siten moniulotteisen työkykymallin.
203