Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

Työkyvyn ulottuvuudet
5.4.3 Yhteenveto ja päätelmät
Osaamisen ja koetun työkyvyn tarkastelu tuki työkykymalleissa hahmotettua yhteyttä:
hyvä osaaminen ja samoin osaamisen suhteen haastava ja palkitseva työ
liittyivät hyvään työkykyyn. Samansuuntaisia tuloksia on raportoitu aiemmin korkean
koulutustason ja hyvän työkyvyn välisestä yhteydestä (esim. Mannila ym.
2003; Piirainen ym. 2004; luku 4.3 tässä julkaisussa). Samoin on havaittu, että
työ, joka edellyttää uusien asioiden oppimista ja antaa mahdollisuuden kykyjen
käyttämiseen, on yhteydessä hyvään työkykyyn (Tuomi ym. 1995a; Aittomäki
ym. 2001).
Aiemmin luvussa 3.3.4 todettiin, että osaamisen puutteet eivät kovin herkästi
välittyneet tässä tutkimuksessa käytettyihin työkyvyn osoittimiin. Tämän jakson
tarkastelussa havaittiin, että osaamisen puutteet liittyivät työkykyarvioon selkeimmin
korkeimmin koulutetuilla, nuorilla ja kevyttä työtä tekevillä. Tämä tulos viitannee
siihen, että etenkin tietointensiivisessä työssä osaaminen koetaan osaksi työkykyä,
kun taas käden taitoja ja konkreettista suorittamista painottavissa töissä työtaidot
ja työkyky koetaan erillisiksi.
Osaaminen näytti lisäksi liittyvän työkykyyn vain niillä, joilla ei ollut pitkäaikaissairauksia.
Tämä saattaa kertoa siitä, että pitkäaikaissairaat arvioivat työkykyään
ensisijaisesti sairauden haittaavuuden perusteella, ja osaamisen ongelmat
jäävät vähemmälle huomiolle. Sen sijaan silloin kun sairautta ei ole, osaaminen
saa enemmän painoa työkykyarviossa.
Poikkileikkaustutkimus ei kerro vaikuttavatko osaamisvalmiudet ja työn kehittävyys
työkykyä edistävästi vai tukevatko hyvän työkyvyn muut osa-alueet
osaamista ja tiedollisesti ja taidollisesti vaativaan työhön sijoittumista. Työkyvyn
tukemisen ja kehittämisen kannalta on kuitenkin oleellista, että osaamisen ulottuvuus
nähdään tärkeänä työkykyyn liittyvänä tekijänä.
168