Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

7.6 Yhteenveto ja päätelmät
7 Työttömyyden ja muiden syrjäytymisriskien yhteys työkykyyn
Tässä luvussa tarkasteltiin kolmen syrjäytymisriskinä pidetyn tekijän, työttömyyden,
köyhyyden ja heikon koulutustason, yhteyttä 30–64-vuotiaiden naisten ja miesten
työkykyyn. Päähuomio oli työttömyyden ja työttömyyshistorian yhteydessä työkykyyn.
Haastatteluhetkellä työttömänä olleista työkyky oli rajoittunut selvästi suuremmalla
osalla kuin työssä olevista. Työkyky oli yhteydessä myös työttömyyden
kestoon ja toistuvuuteen. Pitkään tai toistuvasti työttömänä olleiden työkyky oli
selvästi huonompi kuin työllisten tai vain lyhyen aikaa tai harvoin työttömänä olleiden
kaikissa ikäryhmissä. Alle 55-vuotiailla lyhyen työttömyyden kokeneiden työkyky
ei poikennut tilastollisesti merkitsevästi työttömyyttä kokemattomien työkyvystä.
Sen sijaan yli 55-vuotiailla lyhytkin työttömyys näkyi työkyvyn rajoittumisena
ja miehillä myös työkykyään erinomaisena pitävien vähäisenä osuutena.
Kiinnostava tulos on se, että työllistyneiden työttömien työkyky oli selvästi
parempi kuin parhaillaan työttöminä olevien eikä olennaisesti poikennut niiden työllisten
työkyvystä, jotka eivät olleet lainkaan olleet työttöminä edellisinä viitenä vuotena.
Työllistyneiden työkykyyn ei vaikuttanut myöskään aikaisemman työttömyyden
määrä: kaikissa ikäryhmissä täysin työkykyisten osuus työllistyneistä oli yhtä
suuri sekä pitkäaikaisen että lyhytaikaisen työttömyyden kokeneiden keskuudessa.
Alle 45-vuotiaista työkyky oli heikentynyt selvästi useammin niillä, joilla oli
paljon taloudellisia vaikeuksia. Yli 45-vuotiailla jo kulutuksesta tinkiminen ja vähäiset
taloudelliset vaikeudet olivat yhteydessä työkyvyn heikkenemiseen.
Taloudellisten vaikeuksien huomioon ottaminen pienensi työttömyyden yhteyttä
työkyvyn rajoittumiseen. Työttömyyden ja rajoittuneen työkyvyn yhteys
liittyi osittain myös heikkoon koulutustasoon. Noin puolet pitkään työttömänä olleiden
ja työllisten välisestä erosta työkyvyn rajoittumisessa oli selitettävissä taloudellisilla
vaikeuksilla ja huonolla koulutustasolla. Vakiointien jälkeenkin pitkäaikaistyöttömissä
ja yli 45-vuotiaissa lyhytaikaistyöttömissä oli noin kaksi kertaa
enemmän työkyvyltään rajoittuneita kuin samanikäisissä työllisissä.
Terveys 2000 -aineisto on poikkileikkausaineisto, joka ei anna mahdollisuuksia
tehdä luotettavia johtopäätöksiä eri tekijöiden keskinäisistä vaikutussuhteista.
Päteviä tulkintoja siitä, onko työkyvyn rajoittumisella vaikutusta työttömäksi valikoitumiseen
tai vastaavasti hyvällä työkyvyllä työllistymiseen, ei aineiston pohjalta
voida tehdä. Ei ole myöskään mahdollista arvioida, miten työttömänä oleminen
tai työttömyyden kesto ja toistuvuus vaikuttavat työkykyyn, kun työkyky ennen
237