Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

5 Työkykyyn vaikuttavat tekijät
Työprosessiin liittyvinä osaamisalueina tarkastellaan sekä työn vaatimuksia että
sen antamia mahdollisuuksia. Neljästä osaamiseen ja taitoihin liittyvästä viisiluokkaisesta
väittämästä muodostettiin summa-asteikko. Väittämät olivat: 1) työni
edellyttää minulta luovuutta, 2) työni vaatii, että opin uusia asioita, 3) työni vaatii
pitkälle kehittyneitä taitoja, ja 4) minulla on mahdollisuus kehittää minulle ominaisia
erityiskykyjäni. Näin muodostetun työn kehittävyyden summa-asteikon reliabiliteetti
oli 0,79 (Cronbachin alfa) ja vaihteluväli 4–20 pistettä. Tässä tarkastelussa
katkaisukohtana oli kahdeksan pistettä: sitä pienemmän pistemäärän saaneiden
työtä pidettiin osaamisen suhteen haastavana. Kaikista 30–64-vuotiaista
työssä käyvistä naisista 49 prosenttia ja miehistä 57 prosenttia sai työn kehittävyyden
asteikolla pistemäärän 4–8 (liitetaulukko L5.15).
Sekä yksilön osaamisvalmiudet että työn kehittävyys liittyvät koulutukseen ja
työn laatuun: enemmän koulutetuilla on yleensä sekä paremmat valmiudet että
osaamisen suhteen haastavampi työ kuin vähemmän koulutetuilla. Koulutusaste
liittyy puolestaan työkykyyn siten, että enemmän koulutusta saaneet arvioivat työkykynsä
paremmaksi kuin vähemmän koulutetut (ks. luku 4.3.) Tästä syystä osaamisen
ja työkyvyn suhdetta tarkastellaan koulutusasteen mukaisissa ryhmissä.
Vastaajat on jaettu koulutusasteen mukaan kolmeen ryhmään: perusasteen, keskiasteen
ja korkea-asteen koulutuksen saaneisiin. Koulutusasteryhmittelyn avulla
selvitetään, liittyvätkö osaamisen ja työkyvyn kokemukset toisiinsa samalla tavoin
niin pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevilla kuin enemmän koulutetuillakin.
Työn kehittävyyden ja työkyvyn suhdetta tarkastellaan puolestaan työn ruumiillisen
raskauden mukaan. Osaamisvaatimusten ja kehittymismahdollisuuksien
voidaan olettaa olevan pienemmät ruumiillisesti raskaammassa kuin kevyemmässä
työssä, ja raskasta työtä tekevillä taas on enemmän työkyvyn ongelmia kuin
kevyempää työtä tekevillä. Työn ruumiillisessa rasittavuudessa on käytetty luvun
5 alussa esitettyä kolmijakoa: kevyt, melko kevyt ja raskas työ.
Tarkastelu on rajattu 30–64-vuotiaisiin haastatteluajankohtana työssä olleisiin.
Sekä tutkittavien osaamisvalmiuksia että työn osaamisvaatimuksia kysyttiin
haastattelussa (valmiudet) tai kyselyssä (työn vaatimukset) sen hetkiseen ammattiin
ja työtehtäviin liittyen.
Koetun työkyvyn osoittimena käytetään lähinnä työkykypistemäärää, joka
kuvaa työkykyä suhteessa elinaikaiseen parhaimpaan työkykyyn, sekä työkykyindeksiä.
Kolmiportaista työkykyarviota ei osaamisen yhteydessä ole tarkasteltu,
koska sen erottelukyky erityisesti nuorempien ja hyvin koulutettujen ryhmissä on
huono.
163