Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

5 Työkykyyn vaikuttavat tekijät
lukujen valossa voidaan olettaa, että väestön masennusoireyhtymistä merkittävä
osa saatiin esiin kotihaastattelussa. Myös psykoosin esiintyvyydestä haastattelemalla
saatu kuva vastaa melko hyvin muiden lähteiden tietoja. Hieman yli yksi
prosentti haastatelluista ilmoitti lääkärin toteaman psykoosin, kun psykoosin takia
erityiskorvattavaan lääkitykseen oikeutettuja on väestöstä noin 1,5 prosenttia
(Kansaneläkelaitos 2004). Sen sijaan ahdistuneisuushäiriöistä suurin osa ei ilmeisesti
tullut esiin haastattelussa, sillä vain neljä prosenttia työikäisistä naisista ja
kaksi prosenttia miehistä ilmoitti lääkärin todenneen heillä ahdistushäiriön. Lönnqvistin
(2005) mukaan länsimaissa arvioidaan, että noin 10–15 prosenttia väestöstä
on kärsinyt ahdistuneisuushäiriöistä viimeksi kuluneen vuoden aikana.
Taulukko 5.1.5. Työkykynsä rajoittuneeksi kokeneiden osuus (%) mielenterveyden
häiriöitä sairastavien ja muiden tutkittujen keskuudessa.
Mielenterveyden
häiriö
Työkyvyltään
rajoittuneiden
osuus
( % ) iän
mukaan
OR1 1 30– 44
45– 54
55– 64
65– 74
2 30– 64
2 30–
64
Masennus
Naiset
eisairautta4 13 42 69 16 1,
0
onsairaus Miehet
24 47 77 81 4 3 5,
7*
* *
eisairautta6 17 42 66 18 1,
0
onsairaus Psykoosi
Naiset
34 50 77 77 4 7 5,
9*
* *
eisairautta6 16 46 70 19 1,
0
o n sairaus
Miehet
( 57)
( 49)
- ( 82)
6 2 11,
7*
* *
eisairautta7 19 45 67 20 1,
0
o n sairaus
Ahdistus
Naiset
( 55)
( 88)
- - 7 4 21,
4*
* *
eisairautta5 15 46 70 18 1,
0
onsairaus Miehet
35 49 5 6 ( 85)
4 2 4,
4*
* *
eisairautta7 19 45 67 19 1,
0
onsairaus45 4 8 ( 77)
- 5 3 6,
9*
* *
Odds ratio (OR) eli ristitulosuhde kuvaa tässä työkyvyn rajoittuneisuuden yleisyyttä sairailla verrattuna
niihin, joilla ei ollut kyseistä sairautta. Eron tilastollinen merkitsevyys: *p