Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

Työkyvyn ulottuvuudet
5.1.7 Sairauksien yhteys työkykyyn työssä käyvien, työttömien
ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien keskuudessa
Sairauksien yhteys koettuun työkykyyn voi riippua siitä, onko henkilö työssä vai
ei. Voidaan olettaa, että sairauden mahdollisesti aiheuttama työkyvyn rajoittuminen
tulee korostuneimmin esiin työssä käyvien keskuudessa, koska heidän työkykynsä
tulee punnituksi jokaisena työpäivänä. Sen sijaan työttömänä tai työkyvyttömyyseläkkeellä
olevien kuva työkyvystään ei yleensä perustu yhtä tuoreeseen
kokemukseen, jolloin sairauden aiheuttama työkyvyn heikennys voi jäädä huomaamatta.
Toisaalta ne, jotka ovat sairaudestaan huolimatta työssä, lienevät terveempiä
ja työkykyisempiä kuin ne, jotka ovat – joko kyseisen sairauden takia tai
muusta syystä – eläkkeellä tai työttömänä. Toisin sanoen ne, joilla sairaus voimakkaimmin
rajoittaa työntekoa, valikoitunevat joko työkyvyttömyyseläkkeelle
tai työttömiksi. Tämä saattaa korostaa sairauden yhteyttä työkykyyn juuri työttömien
ja eläkeläisten joukossa. Työllisyysasteen kohottamiseen tähtäävän yhteiskuntapolitiikan
kannalta on erityisen tärkeää selvittää sairauksien vaikutusta työvoiman
työkykyyn. Pyrittäessä vähentämään työvoiman siirtymistä eläkkeelle on
kiinnitettävä erityistä huomiota niiden sairauksien ehkäisyyn, hoitoon ja seurausten
lievittämiseen, jotka voimakkaimmin rajoittavat työssä ja työttömänä olevien
työkykyä.
Taulukossa 5.1.7 esitetään edellä esitettyjen tarkastelujen valossa tärkeimpien
väestön työkykyä rajoittavien sairauksien yhteys työkykypistemäärään työssä
käyvien, työttömien ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien 30–64-vuotiaiden keskuudessa.
Tieto työssä, työttömänä tai eläkkeellä olosta perustuu tutkittavien omaan
ilmoitukseen haastattelussa. Taulukosta käy ilmi, että lähes kaikki sairaudet olivat
yleisimpiä työkyvyttömyyseläkeläisillä ja harvinaisimpia työssä käyvillä – työttömien
sairastavuuden asettuessa näiden ryhmien välimaastoon. Sama järjestys näkyy
myös työkyvyssä: työssä käyvien keskimääräinen työkykypistemäärä oli paras,
työkyvyttömyyseläkeläisten huonoin (vrt. luvut 4.4, 7 ja 9).
Työssä käyvien keskuudessa sairauksilla oli vahva yhteys työkykyyn: useimpien
sairauksien kohdalla sairauden ilmoittavien työkykypistemäärä oli selvästi pienempi
kuin niiden työssä käyvien, joilla kyseistä sairautta ei ollut. Työttömillä sairaiden
ja ei-sairaiden välinen työkykypistemäärän ero oli lähes kaikissa taulukon 5.1.7
sairauksissa vähintään yhtä suuri kuin työssä käyvillä, mutta vähäisen tapausmäärän
takia kaikki havaitut erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä.
128