Työkyvyn ulottuvuudet - Julkari

Työkyvyn ulottuvuudet
84
9.
tiöapulaiset ja pakkaajat. Miehistä tähän ryhmään sijoittuvat mm. huoltomiehet
ja varastomiehet.
Maatalous- ja metsätyöntekijät.
Sekä naisten että miesten suurin ammattiryhmä tässä aineistossa on asiantuntijat.
Naisten toiseksi suurin ryhmä on palvelu- ja myyntityöntekijät ja miesten rakennus-,
korjaus- ja valmistustyöntekijät. Eri ammattiryhmiin sijoittuvien lukumäärät
on esitetty liitetaulukossa L4.1.
Työkykyarvio, -pistemäärä ja -indeksi eri ammattiryhmissä
Ammatti ja työkyky liittyvät toisiinsa. Työssä käyvien kaikissa ikäryhmissä ja sekä
miesten että naisten keskuudessa johtajat, asiantuntijat ja toimistotyötä tekevät
kokivat työkykynsä paremmaksi kuin muut. Suhteellisesti eniten työkyvyltään rajoittuneita
oli maa- ja metsätyöntekijöiden, prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden sekä
muiden työntekijöiden eli siivoojien, huoltomiesten ja varastomiesten ryhmissä.
Palvelu- ja myyntityötä tekevät miehet kokivat myös työkykynsä huonoksi: työkyvyn
rajoittuneisuus oli heillä selvästi yleisempää kuin johtajilla, virkamiehillä ja
asiantuntijoilla (taulukko 4.5.1). Palvelu- ja myyntityön ryhmään sijoittuvat miehistä
myyjien lisäksi mm. vartiointityötä tekevät, joista suuri osa arvioi työkykynsä
heikentyneeksi. Keskimääräisen työkykypistemäärän ammattiryhmittäiset erot
olivat samansuuntaisia kuin työkyvyn rajoittuneisuutta koskevat tulokset (liitetaulukko
L4.6).
Ammattiryhmittäiset työkykyerot olivat pääasiassa samanlaiset sekä työssä
käyvien että kaikkien 30–64-vuotiaiden keskuudessa. Joitakin poikkeuksia kuitenkin
oli. Esimerkiksi rakennus-, korjaus- ja valmistustyön ryhmässä työssä käyvien
työkykyarvio ei merkitsevästi eronnut vertailukohtana olevan johtajien ja virkamiesten
ammattiryhmän työkykyarviosta. Sen sijaan kun mukaan otettiin myös
työelämästä poistuneet 30–64-vuotiaat, rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden
ammattiryhmässä työkyvyltään rajoittuneiden osuus oli selvästi suurempi
kuin toimihenkilöammateissa. Samanlainen ero oli myös toimisto- ja asiakaspalvelutyötä
tekevien miesten eli lähinnä postimiesten ja varastonhoitajien ryhmässä:
työssä käyvien työkyky oli hyvä mutta kaikkien kyseisen ammattiryhmän miesten
työkyky oli selvästi huonompi kuin muissa toimihenkilöammateissa (taulukko 4.5.1).